Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.39.0-wmf.26 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Pienoisohjelma Keskustelu pienoisohjelmasta Pienoisohjelman määritys Keskustelu pienoisohjelman määrityksestä 0 18927 141387 140423 2022-08-27T17:43:56Z 89.166.96.43 /* Tappiot */ Muokkaus: tappiot wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:Lyceum 25, Zhytomyr, after an airstrike during Russian invasion (5).jpg|pienoiskuva|Sodan tuhoja Zytomyrissä]] '''Venäjän-Ukrainan sota 2022''' alkoi, kun Venäjä lähetti armeijansa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022. Sodan ajateltiin olevan pian ohi, mutta se venyi pian ainakin kuuden kuukauden mittaiseksi. Sota aiheutti kymmenien tuhansien sotilaiden ja siviilien kuoleman. Aineelliset tuhot olivat suuret. Moni lähti Ukrainasta sotaa pakoon ulkomaille. Idän ja lännen välit kiristyivät entisestään. === Tausta === [[Tiedosto:Euromaidan-01-dec-2013 18.JPG|pienoiskuva|Mielenosoittajat ajoivat vuodesta 2013 Ukrainan liittymistä Eu:n vapaakauppaan. Tätä ei Venäjä halunnut, kriisi alkoi.]] Venäjällä ovat monet isänmaalliset ajatelleet Ukrainan olevan historiallisesti osa Venäjää tai tälle muuten läheinen. Ukrainalaiset kun ovat venäläisten tavoin slaavilaista kansaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin on pitänyt Neuvostoliiton hajoamista suurena vahinkona. Ukraina oli aikoinaan osa Venäjää, myöhemmin Neuvostoliittoa. Eurasianismia kannattavilla kovan linjan Suur-Venäjä-kansallismielisillä on väitetty olleen vaikutusta Venäjän johtoonkin, vaikka nämä ovat olleet oppositiossa. Ukraina pyrki 2020-luvulla lähentymään länttä. Venäjän mielestä lännen vaikutusvallan laajeneminen entisen Neuvostoliiton alueella oli uhka Venäjälle ja petosta. Ukrainassa on paljon arvokkaita kaivannaisia, joista myös Venäjä on kiinnostunut. Ukraina pyrki vuonna 2013 solmimaan vapaakauppasopimuksen Eu:n kanssa. Venäjä vastusti sitä. Sen sijaan Venäjä halusi Ukrainan toiseen kauppaliittoon, Euraasian unioniin. Venäjä pisti ukrainalaiset tuotteet tuontikieltoon elokuussa 2013. Presidentti Janukovitsin hallitus peruutti EU-sopimuksen vuoden 2013 lopuilla. Syynä tähän oli Kremlin painostus. EU-sopimuksen kannattajat aloittivat mielenosoitukset, jotka äityivät väkivaltaisiksi. Protestoijien mielestä EU-sopimuksesta olisi ollut ukrainaisille hyötyä. Mielenosoitukset syöksivät presidentin vallasta. Presidentti pakeni Venäjälle. Venäjä piti protesteja lännen vahvasti tukemina tai aiheuttamina. Ukrainan parlamentti kaatoi kumouksen jälkeen venäjän kieltä tukeneen lain. Venäjänkieliset pelkäsivät tämän vievän heidän oikeuksiaan. Presidentti lopulta peruuttikin lain, mutta se oli liian myöhäistä. Maassa puhkesi venäläismielisten mielenosoituksia. Oli myös mellakoita ukrainalais- ja venäläismielisten välillä jo ennen Janukovitsin kaatumista. Odessassa kuoli kymmeniä venäläismielisiä mellakoijien saartamaan palavaan rakennukseen. Venäläismieliset separatistit nostivat [[Wikijunior Historia/Itä-Ukrainan sota|kapinan Itä-Ukrainassa vallaten hallintorakennuksia]]. Separatistien ja ukrainalaisten välillä puhkesi taisteluja. Alussa kapinalliset etenivät. Sotaonni kääntyi pian. Kapinalliset pitivät asemansa, kun Venäjä lähetti elokuussa 2014 separatistien kansantasavalloille tukea. Suurin osa taisteluista päättyi keväällä 2015, jolloin solmittiin Minskin sopimukset. Mutta tämä ei ratkaissut yhteenottoa. Ainakin ajoittaista tulitusta esiintyi seuraavina vuosina. Venäjä kiisti osuutensa Itä-Ukrainan taisteluihin. Mutta somesta saatiin tietoa, että Venäjän sopimussotilaita oli Itä-Ukrainassa. Ukraina päätti vuonna 2018 liittyä Natoon. Venäjä vastusti tätä. Se aloitti suuren sotilasoperaation 24. helmikuuta 2022. [[Tiedosto:Продвижение подразделений ВС РФ в рамках специальной военной операции на Украине 007.png|pienoiskuva|Venäläisiä joukkoja]] === Syy === Venäjä pyrki operaatiollaan estämään Ukrainan tulevan liittymisen Natoon. Venäjä sanoi Ukrainan Nato-jäsenyyden uhkaavan turvallisuuttaan. Venäjä myös syytti itse Ukrainaa yrityksestä hankkia joukkotuhoaseita. Venäjän mukaan Ukraina kohteli venäläisiä kaltoin Itä-Ukrainassa. Se syytti Ukrainan hallitusta natsismista ja Ukrainan venäjänkielisten kansanmurhasta. Ukraina oli ollut tsaarin ja Neuvostoliiton aikaan Pietarista tai Moskovasta johdetun hallituksen valvonnassa. Ulkomailla väitettiin usein, että Venäjä pyrki valtaamaan Ukrainasta alueita, ja/tai vaihtamaan hallituksen venäläismieliseksi. Jälkimmäinen tavoite epäonnistui. Tämän takia Venäjä pyrki valtaamaan alueita Itä-Ukrainasta: ainakin Donbass, mahdollisesti koko Novorossijaksi kutsuttu alue. === Esivaihe === Venäjän armeija piti vuonna 2021 suuren sotaharjoituksen lännessä. Venäjä alkoi viimeistään marraskuussa keskittää joukkojaan Ukrainan rajalle. Sodan uhka oli tiedossa etukäteen. Joulukuussa Venäjä vaati itselleen turvatakuita: Ukraina ei saa liittyä Natoon, kun Nato ei saa laajeta itään. Länsimaat eivät kuitenkaan luvanneet Venäjälle mitään. Venäjä väitti ukrainalaisten tulittaneen aluettaan ja valmistelleen pommi-iskuja Itä-Ukrainassa. Hieman ennen operaation alkua Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin venäläismieliset tasavallat ja lähetti niihin joukkoja. Pari-kuome päivää myöhemmin Venäjän joukot ylittivät Ukrainan rajan. [[Tiedosto:Destruction of Russian tanks by Ukrainian troops in Mariupol (1).jpg|pienoiskuva|Tuhottu venäläinen panssari Mariupolissa.]] === Taistelut === Venäjän hyökkäys eteni alussa vauhdilla. Ukrainalaiset eivät reagoineet alussa kyllin, koska joukkoja ei oltu pantu liikkeelle. Näin, koska Ukraina ei ollut halunnut ärsyttää Venäjää. Mutta Venäjän armeijan hidastui merkittävästi pohjoisessa ja idässä noin viikon sisään. Venäläisillä oli huolto-ongelmia. Johtaminen oli sekavaa. Joukkojen halu taistella oli vähäinen. Toisaalta ukrainalaiset taistelivat lujasti. Hyökkäävät kärkiyksiköt kärsivät suuriakin tappioita. Länsi tuki Ukrainaa lähettämällä aseita ja muuta apua. Ukrainalla oli hyviä panssarintorjunta-aseita. Lyhyeksi aiottu sota pitkittyi. Venäjä iski ilmasta, ohjuksin ja tykistöllä sotilas- ja siviilikohteisiinkin. Näin tuli suurta tuhoa. Täsmäaseilla tuli monesti huteja. Venäjä kykeni merkittävästi lamauttamaan mm Ukrainan aseteollisuutta. Venäjän armeijan joukkojen mukana Itä-Ukrainassa toimi muun muassa venäläisen sotilasyrityksen "Ryhmä Wagnerin" joukkoja. Nämä tunnettiin ulkomailla raakoina "likaisen työn" tekijöinä. Noin kuukauden päästä sodan alusta venäläiset kaivautuivat joissain paikoissa puolustusasemiin. Ukrainalaiset tekivät maaliskuun lopussa paikoin vastahyökkäyksiä. Venäjä veti joukkonsa pois Pohjois-Ukrainasta. Se pyrki nyt valtaamaan mahdollisimman suuren osan Etelä-Ukrainasta. Syyriassa olleita venäläisiä johtanut kokenut kenraali asetettiin joukkojen johtoon. Ukrainan armeijaa vaivasi ammuspula. Venäjän suurhyökkäys eteni alussa melko hitaasti. Ainostaan Izjumin alueella oli suurta menestystä. Venäjän armeija pyrki saartamaan Ukrainan armeijaa Itä-Ukrainaan. Venäjä pyrki venäläistämään vallattua alueita väestön pakkosiirroin, propagandalla jne. Venäjä valtasi Mariupolin Azovstalin terästehtaan noin 20. toukokuuta 2022. Venäjän joukot etenivät Itä-Ukrainassa toukokuun lopussa vuonna 2022. Maan armeija oli parantanut taistelutaktiikkaansa. Molemmat osapuolet kärsivät yhä tarvikepulasta, mutta aloite säilyi Venäjän joukoilla. Kesäkuussa Venäjä valtasi Severodonetskin kaupungin kuukausia kestäneiden taistelujen jälkeen. Venäläiset tekivät läpimurron noin 20. kesäkuuta Luhanskin alueella, ja koko Luhanskin alueen odotetiin päätyvän venäläisten haltuun. Länsi pyrki aseistamaan ukrainaa muun muassa modernein raketinheittimin. Venäjä pyrki lisäämään sotilaallista painetta ja väsyttämään Ukrainan. Heinäkuussa Ukraina valmisteli vastahyökkäystä etelässä. Venäjän armeijan eteneminen oli elokuun alkupuolella hidastunut huomattavasti. Syynä oli se, että länsi oli toimittanut Ukrainalle raketinheittimiä, jotka tuhosivat venäläisten ammusvarastoja. Näin Venäjän armeijan tulivoima heikkeni. Mutta myöskään ukrainalaisten ei uskottu onnistuvan vastahyökkäyksessään kovin hyvin. Ukraina teki ohjus- ja muita iskuja Krimille elokuussa 2022. === Tappiot === Länsi ja Ukraina syyttivät Venäjää siviilikohteiden pommituksista. Venäjä puolestaan syytti tästä Ukrainaa. Ihmisiä jäi loukkuun saarrettuihin kaupunkeihin. Ainakin satoja, jopa tuhansia siviilejä kuoli sodan takia muutaman ensimmäisen viikon aikana. Kuolleissa oli yli sata lasta. Sotilaiden tappiot puolin ja toisin olivat varovaisestikin arvioiden yli tuhat. Heinäkuussa Venäjän armeijan tappiot kuolleina olivat varovaistenkin arvioiden mukaan noin 4500 kuollutta, mutta ulkomaiden mukaan ainakin 15000. Ukraina tappiot olivat maan itsensä mukaan noin 10000 sotilasta, venäjän mukaan 22000 tai yli. Siviilejä oli lähinnä Ukrainan puolella kuollut noin 12000-30000 tai enemmän. Venäjä myönsi huhtikuun alussa armeijansa kärsineen merkittäviä tappioita Ukrainan operaatiossa. Monet kaatuneista ja haavoittuneista olivat Venäjän vähemmistökansalaisia. Myös Ukrainan armeijalla oli isot tappiot. Miljoonia ukrainalaisia pakeni sotaa maan sisällä ja ulkomaille. === Ihmisoikeusrikkomukset === Venäjän joukkojen kerrottiin tehneen Ukrainassa monia vakavia rikkomuksia. Venäjän hallitus kiisti ne. Ukraina sanoi Venäjän sotilaiden tappaneen Kiovan lähellä Butshassa kymmeniä aseistamattomia siviilejä. Ihmisiä ammuttiin autoihinsa. Erään tutkijan mukaan venäläiset pyrkivät näin kukistamaan siviilien vastarintahalut. Sotilaat myös ryöstelivät ruokaa ja polttopuita, koska heillä oli pula niistä. Venäjä väitti Butshan siviilien kuolleen, kun ukrainalaiset sodan alussa vetäytyessään tulittivat kaupunkia. Myöhemmin Venäjä sanoi kyseessä olevan Ukrainan tekemä lavastus. Ukrainan antamien tietojen mukaan samanlaisia rikkomuksia tapahtui monissa muissakin paikoissa. Molempien osapuolten kerrottiin tappaneen joskus sotavankejaan. Netissä levisi myös tietoja raa'oista sotavankien kidutuksista ja surmista. Venäläiset pyrkivät venäläistämään valtaamansa alueet. Venäläiset siirsivät jopa 1.6 miljoonaa ukrainalaista Venäjälle kesäkuun loppuun mennessä. Näistä 250 000 oli lapsia. Niin sanotuissa suodatusleireissä kidutettiin varsinkin Ukrainan asevoimien edustajia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkisti elokuussa 2022 raportin, jossa se väitti Ukrainan sijoittavan joukkojaan tarkoituksella siviilikohteisin. Monet ulkopuoliset tuomitsivat raportin laajasti yksipuoliseksi. Amnesty yllättyi raportin saamasta vihasta. === Onnistuminen === Venäjän virallinen tiedotus väitti taistelujen aina etenevän suunnitelman mukaan. Mutta läntisten arvioiden mukaan Kiovan olisi pitänyt saartaa nopeasti ja Harkovan olisi pitänyt kukistua tunneissa. Venäjän erikoisjoukot eivät onnistuneet tappamaan Ukrainan presidenttiä, joka nousi vastarinnan johtoon. Ukrainan voimakas vastarinta ajoi sodan parissa viikossa lähelle tasapeliä. Monet Ukrainan venäjänkieliset esimerkiksi Harkovassa vastustivat hyökkäystä. Venäjän johto oli arvioinut Ukrainan tilanteen monin tavoin väärin: Ukraina ei antautunut helposti, kansa ei suhtautunut miehittäjiin myönteisesti, länsi pisti kovia pakotteita, länsimaat olivat melko yhtenäisesti Ukrainan puolella. Myöskään Ukrainan armeijan kyky puolustaa maataan ei ollut niin hyvä kuin väitettiin. Kymmeniä ukrainalaisia sotilaita kuoli kasarmeihin, jotka olisi pitänyt tyhjentää sodan alettua. Ukraina ei myöskään pysäyttänyt kyllin nopeasti alkanutta venäläisten hyökkäystä. Ukrainan armeijaa vaiivasi kalustopula. Länsimaat eivät tajunneet, etteivät pakotteet niin hyvin pure Venäjään kuin olivat ajatelleet. [[Tiedosto:Символ российских войск вторжения в Украину в 2022 году Z Георгиевская лента.png|pienoiskuva|190x190px|Venäjällä sotaa tuettiin Z-tunnuksella. Kuvassa Z on taiteltu Venäjällä isänmaallisesta Pyhän Yrjön nauhasta.]] === Tiedotus === Venäjän hallitus rajoitti merkittävästi sodasta kertomista televisiossa, lehdissä ja internetissä. Ei esimerkiksi saanut tiedotuksessa käyttää sanoja "hyökkäys" ja "sota" vaan puhua pelkästä sotilasoperaatioista. Ukraina pyrki taas ehkä liioittelemaan venäläisten tappioita, ja pyysi lentokieltoa, vaikka se oli mahdotonta. Venäjän tiedotus sodasta oli monesti Ukrainaa ja länttä syyttelevää propagandaa, joka joskus oli hyvinkin kaukana totuudesta. Vapaa tiedonvälitys hävisi Venäjällä lähes täysin sodan kestäessä. Venäjä pyrki innostamaan kansaansa isänmaalliseen sotaan muun muassa Z-tunnuksin. Venäjällä oli valtiollisten tutkimusten mukaan melko laajaa sodan kannatusta. Mutta toisaalta esimerkiksi jotkut liikemiehet vastustivat sitä näkyvästi. Venäjän hallitus piti sodan vastustajia isänmaan pettureina. Venäjällä hallitus pyrki kitkemään sodan vastustuksen pois muun muassa pidätyksin. Mielenosoitukset sotaa vastaan hiipuivatkin. Venäjältä pakeni sotaa vastustavia ja mm talouspakotteiden seurauksia kammoavia. Sodan edetessä venäläinen eliitti näytti kääntyvän sodan kannalle. Se katsoi lännen asettavan pakotteita joka tapauksessa. Sodan jatkuttua kuukausia Suur-Venäjää ajaneet Igor Girkinin tyyppiset nationalistit arvostelivat maan sodankäyntitapaa tehottomaksi. === Kansainvälinen reaktio === Venäjä ilmoitti jatkavansa operaatiotaan niin kauan, kunnes sen vaatimuksiin suostutaan. Näitä olivat muun muassa puolueeton Ukraina ja se, että Ukraina tunnustaa Krimin Venäjän osaksi. Myös Ukraina ilmoitti jatkavansa sotaa voittoon asti. Länsimaat tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen. Kiina pitkälti tuki Venäjää, osin piti sotaa pahana. YK:n yleiskokous vastusti sotaa. Venäjä tyrmäsi veto-oikeudellaan turvallisuusneuvoston päätöslauselmat. Kiina äänesti tyhjää. Useimmissa länsimaissa laaja kansalaismielipide piti Venäjää enemmän syyllisenä sotaan. Päivnvastaisiakin kantoja esiintyi paljon esimerkiksi Italiassa. Länsi asetti Venäjälle kovia talouspakotteita ja asetti boikotteja. Venäjä vastasi omilla pakotteillaan ja boikoteilla. Venäjän johto ilmoitti, etteivät pakotteet vaikuta sen päätöksiin. Pakotteet huononsivat Venäjän taloutta. Yritykset neuvotella sodan kestäessä rauhaa epäonnistuivat, ja päättyivät toukokuussa molemminpuoliseen syyttelyyn. Osapuolet ajoivat eri asioita. Yhteistä säveltä ei löytynyt. Länsi ja Venäjä jatkoivat jo vuonna 2014 alkanutta toistensa syyttelyä. Luottamus idän ja lännen välillä oli vähäinen. Venäjän toimet muuttivat kansainvälistä asetelmaa. Sodan pelättiin laajenevan muihin maihin, käynnistävän jopa maailmansodan. Maailmalla osoitettiin mieltä sotaa vastaan. Suomi tuomitsi jyrkästi Venäjän sotilasoperaation, ja asettui länsimaiden puolelle tukien Ukrainaa aseavullakin. Ukrainan sota aiheutti Suomessa ja Ruotsissa epäluuloa Venäjää kohtaan. Näin nämä maat aikoivat hakea Natoon. Turkki jarrutti Suomen Nato-aikeita, koska katsoi Suomen tukeneen kapinoivia kurdeja mm. asevientikiellolla. Sodan suorat vaikutukset Ukrainan viljanvientiin ja pakotteet aiheuttivat maailmanlaajuista hintojen nousua. chdm4owth3sa2ojyu71r34i75xpdb0l 2 19123 141434 141267 2022-08-28T10:49:04Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Eksorkismi''' ---- Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Loitsu/]] (yläkäsite) '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Eksorkismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:manausloitsu manausloitsu] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Eksorkismi|Eksorkismi]] j81tufl73cecvoa8cwsxen4kefsho91 2 19137 141319 140930 2022-08-27T12:18:33Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Fundamentalismi'' ---- Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Fundamentalismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi fundamentalismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Fundamentalismi|Fundamentalismi]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi eee1rmnbux2k6vqc1qh26oscpul75lv 141320 141319 2022-08-27T12:21:45Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Fundamentalismi'' ---- Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../koherentismi/]] • [[../infinitismi/]] • [[../varmuus/]] • [[../uskomus/]] • [[../todennäköisyys/]] • [[../oikeutus/]] • [[../fallibilismi/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Fundamentalismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi fundamentalismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Fundamentalismi|Fundamentalismi]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi hos3rdlpgs58kjc94znidwlijos8mr4 141321 141320 2022-08-27T12:25:58Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Fundamentalismi''' ---- Fundamentalismi on tietoteoriassa uskomusten oikeutusteoria. Sen mukaan on olemassa perususkomuksia tai perusoletuksia, jotka ovat oikeutettuja itsessään, ja kaikkien muiden uskomusten oikeutus riippuu niistä. Päätellyt uskomukset saavat ainakin osan oikeutuksestaan perususkomuksilta. Kaksi keskeistä oppiin liittyvää kysymystä koskevat sitä, miten oikeutus syntyy perustassa ja miten se siirtyy ylärakenteelle. Molempiin on annettu lukuisia erilaisia vastauksia. Kristinuskossa se on oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../koherentismi/]] • [[../infinitismi/]] • [[../varmuus/]] • [[../uskomus/]] • [[../todennäköisyys/]] • [[../oikeutus/]] • [[../fallibilismi/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Fundamentalismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentalismi fundamentalismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Fundamentalismi|Fundamentalismi]] 2ou0gswztzjscw0wunphhbv16rrij13 2 19138 141322 140931 2022-08-27T12:37:59Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Galaksi''' ---- Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Galaksi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:galaksi galaksi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Galaksi|Galaksi]] bays9uyss7hmli6m9hy2b8ym4q50izy 141323 141322 2022-08-27T12:41:11Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Galaksi''' ---- Galaksi on tähtijärjestelmä, johon voi kuulua jopa biljoonia tähtiä. Galaksit ovat koko maailmankaikkeuden rakenteen perusosasia. Tähdet eivät sijaitse hajallaan koko maailmankaikkeudessa, vaan ovat ryhmittyneet galakseiksi. Niihin kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Galaksi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:galaksi galaksi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Galaksi|Galaksi]] owlxxfari5thyolyv936opo3ckqm81s 2 19139 141324 140581 2022-08-27T12:44:06Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Geeni''' ---- Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Geeni] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Geeni|Geeni]] 7t1wc09xzjwutnt746acch1c6w9iuug 141325 141324 2022-08-27T12:45:53Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Geeni''' ---- Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Geeni] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:geeni geeni] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Geeni|Geeni]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Biologia:geeni 07tdwqo05oqr507i6dckegokzdki22e 141326 141325 2022-08-27T12:52:41Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Geeni''' ---- Geeni (kreik. genos = syntyperä), perintötekijä on geneettisen informaation yksikkö, jossa informaatio on tallentuneena DNA-juosteen nukleiinihappojärjestykseen. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys, ihminen ja luonto (1983). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Geeni] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:geeni geeni] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Geeni|Geeni]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Biologia:geeni me3py96hyblf7sssve3vqw9rlvbi0dr 141327 141326 2022-08-27T12:53:28Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Geeni''' ---- Geeni (kreik. genos = syntyperä), perintötekijä on geneettisen informaation yksikkö, jossa informaatio on tallentuneena DNA-juosteen nukleiinihappojärjestykseen. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys, ihminen ja luonto (1983). '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Geeni] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:geeni geeni] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Geeni|Geeni]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Biologia:geeni kca1cr7d9xnqfimkc6ug4k46qnqguba 141328 141327 2022-08-27T12:54:05Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Geeni''' ---- Geeni (kreik. genos = syntyperä), perintötekijä on geneettisen informaation yksikkö, jossa informaatio on tallentuneena DNA-juosteen nukleiinihappojärjestykseen. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys, ihminen ja luonto (1983). '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Geeni] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:geeni geeni] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Geeni|Geeni]] mmf91szhy2umgt9d4yjjp1ynv3nuqox 2 19140 141329 140932 2022-08-27T12:58:24Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hallusinaatio''' ---- Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hallusinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Eläintiede:hallusinaatio hallusinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hallusinaatio|Hallusinaatio]] 8o5i6kasy2n5advjkkqgw3lozp3fp95 141330 141329 2022-08-27T12:59:15Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hallusinaatio''' ---- Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hallusinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Eläintiede:hallusinaatio hallusinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hallusinaatio|Hallusinaatio]] mwk4od49fivwe8z11imfsigiz51aou5 141331 141330 2022-08-27T13:01:39Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hallusinaatio''' ---- Hallusinaatio, aistiharha,harha-aistimus on havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hallusinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Eläintiede:hallusinaatio hallusinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hallusinaatio|Hallusinaatio]] axwzfqsodm4qt4if5u9vvjydkmy2e2x 141332 141331 2022-08-27T13:02:01Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hallusinaatio''' ---- Hallusinaatio, aistiharha, harha-aistimus on havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hallusinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Eläintiede:hallusinaatio hallusinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hallusinaatio|Hallusinaatio]] nj9scz5gtetgfurlul45jdp8abgv4nd 2 19141 141333 140933 2022-08-27T13:05:06Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hermeneutiikka''' ---- Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hermeneutiikka] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hermeneutiikka hermeneutiikka] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hermeneutiikka|Hermeneutiikka]] 8n5jmp359i05xz6d0gjuwsdbvl87pq7 141334 141333 2022-08-27T13:08:09Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hermeneutiikka''' ---- Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Lähikäsitteet''' <br> • [[../horisontti/]] • [[../eideettinen reduktio/]] • [[../situaatio/]] • [[../fenomenologia/]] • [[../hermeneuttinen kehä/]] • [[../mannermainen filosofia/]] • [[../eksistenssifilosofia/]] • [[../ymmärrys/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hermeneutiikka] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hermeneutiikka hermeneutiikka] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hermeneutiikka|Hermeneutiikka]] 2xupk6mhw4ov3cdc0ei5mlr80815lb3 141335 141334 2022-08-27T13:09:05Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hermeneutiikka''' ---- Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../horisontti/]] • [[../eideettinen reduktio/]] • [[../situaatio/]] • [[../fenomenologia/]] • [[../hermeneuttinen kehä/]] • [[../mannermainen filosofia/]] • [[../eksistenssifilosofia/]] • [[../ymmärrys/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hermeneutiikka] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hermeneutiikka hermeneutiikka] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hermeneutiikka|Hermeneutiikka]] mz7bkj2lhwg1ur6y0kugxojp00713rc 141336 141335 2022-08-27T13:18:19Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hermeneutiikka''' ---- Hermeneutiikka on 1. oppi tekstien tulkinnasta ja 2. fenomenologiasta alkanut filosofinen suuntaus, jossa tutkitaan ja pyritään ymmärtämään ihmisen tekojen ja käytäntöjen merkityksiä. Hermeneutiikka tähtää tekstin ymmärtämiseen ja tulkintaan. Sen ajatellaan etenevän ns. hermeneuttisessa kehässä. Alkuperäisessä merkityksessä hermeutiikka on Raamatun tekstien tulkintsoppi (Schleiermacher), joka kehittyi renessanssin ja uskonpuhdistuksen aikana. Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../horisontti/]] • [[../eideettinen reduktio/]] • [[../situaatio/]] • [[../fenomenologia/]] • [[../hermeneuttinen kehä/]] • [[../mannermainen filosofia/]] • [[../eksistenssifilosofia/]] • [[../ymmärrys/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hermeneutiikka] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hermeneutiikka hermeneutiikka] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hermeneutiikka|Hermeneutiikka]] qgi6jnm01rzm4pvwdlyfrdzht1vlf4e 2 19142 141337 140934 2022-08-27T13:21:22Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hindulaisuus''' ---- Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hindulaisuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hindulaisuus|Hindulaisuus]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Luokka:Uskontotiede hotcwsv0s0xqbxtp5yn8f00qw9ptzs6 141338 141337 2022-08-27T13:26:24Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hindulaisuus''' ---- Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Uskontotiede/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hindulaisuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:uskontotiede uskontotiede] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hindulaisuus|Hindulaisuus]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Uskontotiede:uskontotiede https://tieteentermipankki.fi/wiki/Luokka:Uskontotiede ozpl87n1y720o05488uyqjfvwqx0qfw 141339 141338 2022-08-27T13:27:03Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hindulaisuus''' ---- Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Uskontotiede/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hindulaisuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:uskontotiede uskontotiede] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hindulaisuus|Hindulaisuus]] bsy3da9msewbp2lzgtawf1bu1b7gsbc 2 19143 141340 140935 2022-08-27T13:30:55Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Holismi''' ---- Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Holismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:holismi holismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Holismi|Holismi]] 1yjug9eg6nmoybgitsl71ryv388zplq 141341 141340 2022-08-27T13:35:21Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Holismi''' ---- Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../duhem-quine-teesi/]] (ominaisuuden kantaja) • [[../yhteiskuntafilosofinen holismi/]] (alakäsite) • [[../semanttinen holismi/]] (alakäsite) • [[../atomismi/]] (vastakohta) '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Holismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:holismi holismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Holismi|Holismi]] jnmhdld3iwr4x59dxdats1k0r38251l 141342 141341 2022-08-27T13:42:42Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Holismi''' ---- Holismi, kokonaisvaltaisuus on näkemys, jonka mukaan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Holismi korostaa kokonaisuuden itsenäistä luonnetta tai selittävää asemaa suhteessa kokonaisuuden osiin. Esimerkiksi elävän organismin toimintaa ei voi holistin mukaan pätevästi kuvailla pitäytymällä vain sen osien välisiä mekanismeja kuvaaviin selityksiin. Holismin muodot filosofiassa voi jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, otetaanko kantaa siihen mitä on olemassa (ontologinen holismi) vain niihin tekijöihin, joiden avulla asioita selitetään ja tehdään ymmärrettäviksi (metodologinen holismi ja semanttinen holismi). Kuuluisa metodologinen holimin muoto on ns. duhem-quine-teesi. Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../duhem-quine-teesi/]] (ominaisuuden kantaja) • [[../yhteiskuntafilosofinen holismi/]] (alakäsite) • [[../semanttinen holismi/]] (alakäsite) • [[../atomismi/]] (vastakohta) '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Holismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:holismi holismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Holismi|Holismi]] l91hfhz9j2obul35hktthu29y11fwzl 2 19144 141343 140936 2022-08-27T13:49:31Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Homeopatia''' ---- Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Homeopatia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot vaihtoehtoiset ja täydentävät hoitomuodot] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Homeopatia|Homeopatia]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot h78rfh29e2y18o36sy29zm6ik8xc5qv 141344 141343 2022-08-27T13:49:59Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Homeopatia''' ---- Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Homeopatia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot vaihtoehtoiset ja täydentävät hoitomuodot] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Homeopatia|Homeopatia]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot 98lcleip30ov7c3snsehfocc74tzanm 141345 141344 2022-08-27T13:57:53Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Homeopatia''' ---- Homeopatia on länsimaisen biolääketieteen ulkopuolelle jäävä hoitomuoto. Vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitoihin viitataan usein englannin kielestä juontuvalla lyhenteellä CAM (complementary and alternative medicine/therapy). Termiä vaihtoehtoiset hoidot käytetään hoitomenetelmistä, jotka poikkeavat ontologisten ja epistemologisten lähtökohtiensa osalta länsimaisesta biolääketieteestä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinalainen lääketiede, homeopatia, reiki ja kanavointi. Termillä täydentävät hoidot viitataan hoitomuotoihin, kuten kiropraktiikkaan, jotka eivät ole ristiriidassa valtavirran biolääketieteellisten hoitomuotojen lähtökohtien kanssa, vaan joiden ajatellaan täydentävän niitä. CAM-hoitoja voidaan tarkastella osana uushenkisyyden ilmiökenttää. Homeopatia on saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Sen mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Homeopatia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot vaihtoehtoiset ja täydentävät hoitomuodot] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Homeopatia|Homeopatia]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot a9f6nc83sortcvx22y7hbzc5u97cn8b 141346 141345 2022-08-27T13:58:54Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Homeopatia''' ---- Homeopatia on länsimaisen biolääketieteen ulkopuolelle jäävä hoitomuoto. Vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitoihin viitataan usein englannin kielestä juontuvalla lyhenteellä CAM (complementary and alternative medicine/therapy). Termiä vaihtoehtoiset hoidot käytetään hoitomenetelmistä, jotka poikkeavat ontologisten ja epistemologisten lähtökohtiensa osalta länsimaisesta biolääketieteestä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinalainen lääketiede, homeopatia, reiki ja kanavointi. Termillä täydentävät hoidot viitataan hoitomuotoihin, kuten kiropraktiikkaan, jotka eivät ole ristiriidassa valtavirran biolääketieteellisten hoitomuotojen lähtökohtien kanssa, vaan joiden ajatellaan täydentävän niitä. CAM-hoitoja voidaan tarkastella osana uushenkisyyden ilmiökenttää. Homeopatia on saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Sen mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Homeopatia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot vaihtoehtoiset ja täydentävät hoitomuodot] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Homeopatia|Homeopatia]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot h6tbcm3r0jfrjzq7b0e7xj677b6n165 141347 141346 2022-08-27T14:00:20Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Homeopatia''' ---- Homeopatia on länsimaisen biolääketieteen ulkopuolelle jäävä hoitomuoto. Vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitoihin viitataan usein englannin kielestä juontuvalla lyhenteellä CAM (complementary and alternative medicine/therapy). Termiä vaihtoehtoiset hoidot käytetään hoitomenetelmistä, jotka poikkeavat ontologisten ja epistemologisten lähtökohtiensa osalta länsimaisesta biolääketieteestä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinalainen lääketiede, homeopatia, reiki ja kanavointi. Termillä täydentävät hoidot viitataan hoitomuotoihin, kuten kiropraktiikkaan, jotka eivät ole ristiriidassa valtavirran biolääketieteellisten hoitomuotojen lähtökohtien kanssa, vaan joiden ajatellaan täydentävän niitä. CAM-hoitoja voidaan tarkastella osana uushenkisyyden ilmiökenttää. Homeopatia on saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Sen mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Homeopatia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:vaihtoehtoiset_ja_täydentävät_hoitomuodot vaihtoehtoiset ja täydentävät hoitomuodot] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Homeopatia|Homeopatia]] bi5t5s2936iprrno1wvebsk0cab7ssf 2 19145 141348 140595 2022-08-27T14:02:27Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hominidi''' ---- Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hominidi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hominidi|Hominidi]] 5svzj6181mtiodhm5utdfoi8lo9qv5i 141349 141348 2022-08-27T14:03:40Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hominidi''' ---- Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hominidi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hominidi|Hominidi]] npx51ne34qbp3tubrrkc8qhjdd54ypg 2 19146 141350 140937 2022-08-27T14:06:45Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Humanismi''' ---- Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Humanismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:humanismi humanismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Humanismi|Humanismi]] lawmxgh0wq7gtkp2dyihie689g52ny5 141351 141350 2022-08-27T14:47:07Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Humanismi''' ---- Humanismi (kr. filathropia; lat. humanitas) on inhimillisyyttä, ihmisarvoa, suvaitsevaisuutta, kriittisyyttä ja ihmisen mahdollisuuksia korostava ajattelu- ja elämäntapa sekä kulttuurivirtaus, joka luottaa ihmisen kykyyn tietää yksilöllisesti mikä on hänelle parasta. Osin tästä syystä on olemassa hyvin monenlaisia humanismeja: ateistinen, buddhistinen, ekologinen, hindulainen, islamilainen, klassinen, kristillinen, marxilainen ja naturalistinen humanismi, joissa kaikissa tulkitaan humanismin perintöä erilaisten inhimillisten kokemusten ja erilaisten kulttuurillisten ympäristöjen pohjalta. Käsitteen vakiinnutti Friedrich Immanuel Niethammer 1800-luvun alussa, vaikka humanitas-käsitettä oli käyttänyt jo Marcus Tullius Cicero. 1900-luvulla Martin Heidegger (1889-1976) katsoi, että kaikki metafysiikka on perustavassa mielessä humanismia, sikäli kuin olevan totuuden ajattelu on ponnistelua ihmisen hyväksi. Humanismilla voidaan näin tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Humanismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:humanismi humanismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Humanismi|Humanismi]] jobgmtx5sjou3ky7zff1u9dqya9xg5b 141352 141351 2022-08-27T14:48:47Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Humanismi''' ---- Humanismi (kr. filathropia; lat. humanitas) on inhimillisyyttä, ihmisarvoa, suvaitsevaisuutta, kriittisyyttä ja ihmisen mahdollisuuksia korostava ajattelu- ja elämäntapa sekä kulttuurivirtaus, joka luottaa ihmisen kykyyn tietää yksilöllisesti mikä on hänelle parasta. Osin tästä syystä on olemassa hyvin monenlaisia humanismeja: ateistinen, buddhistinen, ekologinen, hindulainen, islamilainen, klassinen, kristillinen, marxilainen ja naturalistinen humanismi, joissa kaikissa tulkitaan humanismin perintöä erilaisten inhimillisten kokemusten ja erilaisten kulttuurillisten ympäristöjen pohjalta. Käsitteen vakiinnutti Friedrich Immanuel Niethammer 1800-luvun alussa, vaikka humanitas-käsitettä oli käyttänyt jo Marcus Tullius Cicero. 1900-luvulla Martin Heidegger (1889-1976) katsoi, että kaikki metafysiikka on perustavassa mielessä humanismia, sikäli kuin olevan totuuden ajattelu on ponnistelua ihmisen hyväksi. Humanismilla voidaan näin tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../ihmisoikeudet/]] • [[../ihmisarvo/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Humanismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:humanismi humanismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Humanismi|Humanismi]] h02anjrphui3ostb2xb1sq7jnvwobuo 2 19147 141353 140599 2022-08-27T14:51:39Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Humanoidi''' ---- "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Humanoidi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Humanoidi|Humanoidi]] 7mte19na1oh2k4wa783zivwrq0620yf 141354 141353 2022-08-27T14:52:37Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Humanoidi''' ---- "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Humanoidi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Humanoidi|Humanoidi]] fgx8jv4gnghgizf2awe9c20pv5eyreb 2 19148 141355 140938 2022-08-27T14:54:32Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hypoteesi''' ---- Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hypoteesi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hypoteesi|Hypoteesi]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi grjb24fo27qksidd5v4bl6jcw35hhud 141356 141355 2022-08-27T14:55:56Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hypoteesi''' ---- Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hypoteesi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi hypoteesi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hypoteesi|Hypoteesi]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: hypoteesi n4m3pjup08k7ma8imvnelqcq1kztipi 141357 141356 2022-08-27T14:58:07Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hypoteesi''' ---- Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Deduktio/]] • [[../Hypoteettis-deduktiivinen metodi/]] • [[../Verifikaatio/]] • [[../Argumentti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hypoteesi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi hypoteesi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hypoteesi|Hypoteesi]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: hypoteesi 4v4we9ih0inwb9lm1qjaopeqjpluern 141358 141357 2022-08-27T14:58:22Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hypoteesi''' ---- Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Deduktio/]] • [[../Hypoteettis-deduktiivinen metodi/]] • [[../Verifikaatio/]] • [[../Argumentti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hypoteesi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi hypoteesi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hypoteesi|Hypoteesi]] 750dy67wn09943fncyrt0czlmedcct0 141359 141358 2022-08-27T14:58:58Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hypoteesi''' ---- hypoteesi hypoteesi Määritelmä tieteessä olettamus tai arvaus, jonka paikkansapitävyyttä koetellaan tutkimuksen perusteella Selite Hypoteesi eli tieteellinen olettamus on keskeinen tiedonhankinnan keino. Se on osa hypoteettis-deduktiivista metodia, jossa tieteellinen teoria rakentuu hypoteesin varaan. Teoriaa koetellaan ja sen avulla ennustetaan tulevia tapahtumia. Lisätiedot kr. hypothesis Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Deduktio/]] • [[../Hypoteettis-deduktiivinen metodi/]] • [[../Verifikaatio/]] • [[../Argumentti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hypoteesi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi hypoteesi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hypoteesi|Hypoteesi]] fly92cs1v7bal6mcx4q2jcfats2pufu 141360 141359 2022-08-27T15:38:23Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Hypoteesi''' ---- Hypoteesi (kr. hypothesis) on arvaus, olettamus tai ongelman ratkaisuyritys, jonka paikkansapitävyyttä koetellaan tutkimushavaintojen perusteella. Hypoteesi eli tieteellinen olettamus on keskeinen tiedonhankinnan keino ja se on osa hypoteettis-deduktiivista metodia, jossa tieteellinen teoria rakentuu hypoteesin varaan. Teoriaa koetellaan ja sen avulla ennustetaan tulevia tapahtumia. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Deduktio/]] • [[../Hypoteettis-deduktiivinen metodi/]] • [[../Verifikaatio/]] • [[../Argumentti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Hypoteesi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hypoteesi hypoteesi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Hypoteesi|Hypoteesi]] qoehk1k7c1d57k0kgrds5ko8mphefqx 2 19149 141361 140939 2022-08-27T15:41:13Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Idealismi''' ---- Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Idealismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:idealismi idealismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Idealismi|Idealismi]] 7w6oh7d7ndzmnwgqf1o64a6sgpy5m3m 141362 141361 2022-08-27T15:45:25Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Idealismi''' ---- Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../ontologia/]] • [[../absoluuttinen idealismi/]] • [[../realismi/]] • [[../saksalainen idealismi/]] • [[../materialismi/]] • [[../nominalismi/]] • [[../pragmatismi/]] • [[../fenomenalismi/]] • [[../uushegeliläisyys/]] • [[../solipsismi/]] • [[../idea/]] • [[../transsendentaalinen idealismi/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Idealismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:idealismi idealismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Idealismi|Idealismi]] fgcih5r56awbl6o6m6pbb796rc00uh4 141363 141362 2022-08-27T15:54:17Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Idealismi''' ---- Idealismi on metafyysinen ja tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Sen mukaan ideat ovat tiedon todellinen lähde ja ideat ovat ensisijaisia olioihin nähden. Idealismin mukaan todellisuus on pohjimmiltaan mentaalisen ihmismielen tuotetta; ontologinen idealismi kieltää mielestä riippumattoman olevan olemassaolon. Idealismin äärimuoto on solipsismi, jonka mukaan vain havaitseva subjekti on olemassa. Idealismia voidaan tarkastella myös tietoteoreettisesti ja kielifilosofiassa. Epistemologisen idealismin mukaan meillä voi olla tietoa vain sellaisesta todellisuudesta, jonka olemme jollakin tavalla mielen, kielen ja käsitteiden avulla ”luoneet” tai ”rakentaneet”. Ontologisen idealismin ja ontologisen realismin, jonka mukaan maailma on riippumaton ihmismielistä, vastakkainasettelu alkoi jo antiikin filosofiassa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../ontologia/]] • [[../absoluuttinen idealismi/]] • [[../realismi/]] • [[../saksalainen idealismi/]] • [[../materialismi/]] • [[../nominalismi/]] • [[../pragmatismi/]] • [[../fenomenalismi/]] • [[../uushegeliläisyys/]] • [[../solipsismi/]] • [[../idea/]] • [[../transsendentaalinen idealismi/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Idealismi] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:idealismi idealismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Idealismi|Idealismi]] qcn33o5s4i6oivjt17qihsefk412h7k 2 19150 141364 140940 2022-08-27T15:59:42Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ideologia''' ---- Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ideologia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ideologia ideologia] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ideologia|Ideologia]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: ideologia 8u3n2p12x0y5yvqy28sgrhuj3zq7la9 141365 141364 2022-08-27T16:09:00Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ideologia''' ---- Ideologia on laaja-alainen käytännön toimintaa ohjaava ryhmäintressien sävyttämä käsitysten ja aatteiden järjestelmä, kuten poliittinen aate ja maailmankatsomus, jota yhdistää saman puolueen jäseniä. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön myös, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ideologia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ideologia ideologia] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ideologia|Ideologia]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: ideologia 6dt2yww8lpi4mkx4qb0i5t758gztr5y 141366 141365 2022-08-27T16:10:15Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ideologia''' ---- Ideologia on laaja-alainen käytännön toimintaa ohjaava ryhmäintressien sävyttämä käsitysten ja aatteiden järjestelmä, kuten poliittinen aate ja maailmankatsomus, jota yhdistää saman puolueen jäseniä. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön myös, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../idea/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ideologia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ideologia ideologia] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ideologia|Ideologia]] 41zqs1lc2km8semnnxz92l6xtryeqku 141367 141366 2022-08-27T16:12:02Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ideologia''' ---- Ideologia on laaja-alainen käytännön toimintaa ohjaava ryhmäintressien sävyttämä käsitysten ja aatteiden järjestelmä, kuten poliittinen aate ja maailmankatsomus, joka yhdistää saman puolueen jäseniä. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön myös, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../idea/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ideologia] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ideologia ideologia] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ideologia|Ideologia]] 91nxoebfjg768d24ethts01f4m2t58a 2 19151 141368 140941 2022-08-27T16:20:12Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ihme''' ---- Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ihme] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ihme|Ihme]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:legenda so54h625a1mmiqikj7j5uyxu19j49xo 141369 141368 2022-08-27T16:22:29Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ihme''' ---- Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ihme] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:legenda legenda] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ihme|Ihme]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Folkloristiikka:legenda 8lnz4j8793othijhanptqnc8c483rpy 141370 141369 2022-08-27T16:28:58Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ihme''' ---- Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Bookloren ja folkloren vuorovaikutus on ollut erityisen tärkeä legendojen synnyssä ja kehityksessä; kertomuksia pyhien henkilöiden ihmeteoista on merkitty muistiin ja siirretty näin aineistoksi kirkollisiin kirjoituksiin, joista ne ovat jälleen esimerkiksi kerjäläismunkiston välityksellä palautuneet muuntuneina kansan keskuuteen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Ihmeteko/]] • [[../Booklore/]] • [[../Folklore/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ihme] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:legenda legenda] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ihme|Ihme]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Folkloristiikka:legenda nnsw6zxga734mdb5zeo6sw9uhehi413 141371 141370 2022-08-27T16:30:09Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Ihme''' ---- Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Bookloren ja folkloren vuorovaikutus on ollut erityisen tärkeä legendojen synnyssä ja kehityksessä; kertomuksia pyhien henkilöiden ihmeteoista on merkitty muistiin ja siirretty näin aineistoksi kirkollisiin kirjoituksiin, joista ne ovat jälleen esimerkiksi kerjäläismunkiston välityksellä palautuneet muuntuneina kansan keskuuteen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Ihmeteko/]] • [[../Booklore/]] • [[../Folklore/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Ihme] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:legenda legenda] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Ihme|Ihme]] 7h5tdx684aj2r9qepcdpc6eybjyoqhj 2 19152 141372 140942 2022-08-27T16:33:29Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Illuusio''' ---- Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Illuusio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Illuusio|Illuusio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmi%C3%B6iden_pelastaminen s0wg6gzbv61ekt5owxoorx4ufc8qx1g 141373 141372 2022-08-27T16:38:44Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Illuusio''' ---- Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Illuusio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmiöiden_pelastaminen ilmiöidenpelastaminen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Illuusio|Illuusio]] axxl7dwlwmlr74kuopw6nwsc8rtrcpw 141374 141373 2022-08-27T16:40:49Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Illuusio''' ---- Illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusio on myös kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Illuusio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmiöiden_pelastaminen ilmiöidenpelastaminen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Illuusio|Illuusio]] lx5u0rswter0pf3yetfu6qpkz8t0ttg 141375 141374 2022-08-27T16:41:19Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Illuusio''' ---- Illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusio on myös kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Illuusio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmiöiden_pelastaminen ilmiöiden pelastaminen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Illuusio|Illuusio]] 1ev4jos6c4nh6oz737ttg7h7m359y8a 141376 141375 2022-08-27T16:44:20Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Illuusio''' ---- Illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusio on myös kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Kokemus/]] • [[../Tieteellinen selittäminen/]] • [[../Ilmiöiden pelastaminen/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Illuusio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmiöiden_pelastaminen ilmiöiden pelastaminen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Illuusio|Illuusio]] cx5t6m8z1hhk8wshxrmgxht62gyp5jc 141377 141376 2022-08-27T16:46:01Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Illuusio''' ---- Illuusio eli havaintoharha on hahmotusvirhe joka syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Illuusio on myös kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. ''Ilmiöiden pelastaminen'' on näkemys, jonka mukaan tieteellisen selityksen on pystyttävä selittämään havaittavat ilmiöt '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Kokemus/]] • [[../Tieteellinen selittäminen/]] • [[../Ilmiöiden pelastaminen/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Illuusio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ilmiöiden_pelastaminen ilmiöiden pelastaminen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Illuusio|Illuusio]] jkhd8oahmkgmhy4so1ejucn7qrw0z2c 2 19153 141378 140943 2022-08-27T16:49:32Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Indoktrinaatio''' ---- Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html indoktrinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:indoktrinaatio indoktrinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Indoktrinaatio|Indoktrinaatio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: indoktrinaatio hpxeh2bsyi4ygxfdolkldfwvqwq2ym1 141379 141378 2022-08-27T16:54:26Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Indoktrinaatio''' ---- Indoktrinaatio on oppien ja käsitysten iskostaminen persoonaan. Mikäli vapaa kasvatus ajatellaan pyrkimykseksi saada kasvatettava ajattelemaan omaehtoisesti, indoktrinaatio on sen vastakohta. Siinä kasvatettavan päähän iskostetaan tiettyjä oppeja ja käsityksiä joita ei saa kyseenalaistaa. Tarkoitus on saada nämä käsitykset säilymään mielessä tulevista kokemuksista riippumatta. Indoktrinaatioon liittyy tyypillisesti autoritaarisuus ja manipulaatio ja se tavataan usein uskonnollisten tai poliittisten oppien yhteydessä. Indoktrinaatioksi kutsutaan myös viestinnän piilovaikutusta ja yksipuolista mielipiteen ohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html indoktrinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:indoktrinaatio indoktrinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Indoktrinaatio|Indoktrinaatio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: indoktrinaatio 72edwqrvxvek2pcjz46hh2n2njy4n1a 141380 141379 2022-08-27T16:55:27Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Indoktrinaatio''' ---- Indoktrinaatio on oppien ja käsitysten iskostaminen persoonaan. Mikäli vapaa kasvatus ajatellaan pyrkimykseksi saada kasvatettava ajattelemaan omaehtoisesti, indoktrinaatio on sen vastakohta. Siinä kasvatettavan päähän iskostetaan tiettyjä oppeja ja käsityksiä joita ei saa kyseenalaistaa. Tarkoitus on saada nämä käsitykset säilymään mielessä tulevista kokemuksista riippumatta. Indoktrinaatioon liittyy tyypillisesti autoritaarisuus ja manipulaatio ja se tavataan usein uskonnollisten tai poliittisten oppien yhteydessä. Indoktrinaatioksi kutsutaan myös viestinnän piilovaikutusta ja yksipuolista mielipiteen ohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Uskomus/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html indoktrinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:indoktrinaatio indoktrinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Indoktrinaatio|Indoktrinaatio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: indoktrinaatio queflqlega67btnqm275vp06t2l8le3 141381 141380 2022-08-27T16:56:27Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Indoktrinaatio''' ---- Indoktrinaatio on oppien ja käsitysten iskostaminen persoonaan. Mikäli vapaa kasvatus ajatellaan pyrkimykseksi saada kasvatettava ajattelemaan omaehtoisesti, indoktrinaatio on sen vastakohta. Siinä kasvatettavan päähän iskostetaan tiettyjä oppeja ja käsityksiä joita ei saa kyseenalaistaa. Tarkoitus on saada nämä käsitykset säilymään mielessä tulevista kokemuksista riippumatta. Indoktrinaatioon liittyy tyypillisesti autoritaarisuus ja manipulaatio ja se tavataan usein uskonnollisten tai poliittisten oppien yhteydessä. Indoktrinaatioksi kutsutaan myös viestinnän piilovaikutusta ja yksipuolista mielipiteen ohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Uskomus/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html indoktrinaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:indoktrinaatio indoktrinaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Indoktrinaatio|Indoktrinaatio]] q6al6pecvuirszo2197hpxgid2qbnnf 2 19154 141382 140944 2022-08-27T17:00:14Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Informaatio'': ---- Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Informaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Informaatio|Informaatio]] 9dln6poj6oq663t65a9uvwwqpbgi0i6 141383 141382 2022-08-27T17:02:25Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Informaatio'': ---- Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Informaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:informaatio informaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Informaatio|Informaatio]] 96kgz8i7vux0rjme1tn1cbuqsy06f09 141384 141383 2022-08-27T17:02:41Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Informaatio''' ---- Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Informaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:informaatio informaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Informaatio|Informaatio]] bney47wr7ykn3k6n032xwun0jg9hd91 141385 141384 2022-08-27T17:06:17Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Informaatio''' ---- Informaatio on rakenne, jonka ymmärtäminen antaa tietoa jostakin asiasta. Informaatio voi olla jokin järjestelmä, kuten teksti tai bittijono, joka on laadittu kuvaamaan jotakin asiantilaa. Termiä voidaan käyttää myös asiantilan virheellisestä kuvauksesta. Tekstin tai bittijonon informaatio-sisältöä sanotaan sitä suuremmaksi, mitä tarkemman kuvauksen se antaa asiasta. Usein tämä tapahtuu totuuden kustannuksella, jolloin informaatio ei anna varsinaisesti uutta tietoa. Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Informaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:informaatio informaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Informaatio|Informaatio]] jce5rftwxb05igmonrr3o2nhoi885u4 141386 141385 2022-08-27T17:07:38Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Informaatio''' ---- Informaatio on rakenne, jonka ymmärtäminen antaa tietoa jostakin asiasta. Informaatio voi olla jokin järjestelmä, kuten teksti tai bittijono, joka on laadittu kuvaamaan jotakin asiantilaa. Termiä voidaan käyttää myös asiantilan virheellisestä kuvauksesta. Tekstin tai bittijonon informaatio-sisältöä sanotaan sitä suuremmaksi, mitä tarkemman kuvauksen se antaa asiasta. Usein tämä tapahtuu totuuden kustannuksella, jolloin informaatio ei anna varsinaisesti uutta tietoa. Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tieto/]] • [[../Totuus/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Informaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:informaatio informaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Informaatio|Informaatio]] ewqd63uv49wgy6ct8dv9ey0p8oniao9 2 19155 141388 140945 2022-08-27T18:35:37Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Inkarnaatio''' ---- Jumalan lihaksi tuleminen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Inkarnaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Inkarnaatio|Inkarnaatio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:uskonnonfilosofia a88nz8vfykgonpihau0z85u9780js48 141389 141388 2022-08-27T18:41:48Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Inkarnaatio''' ---- Inkarnaatio, sananmukaisesti ”lihaksi tuleminen”, tarkoittaa yleensä jumalallisen olennon ihmiseksi syntymistä; Jumalan lihaksi tulemista. Kristillisessä teologiassa inkarnaatio merkitsee sitä, että Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Inkarnaatio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Inkarnaatio|Inkarnaatio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:uskonnonfilosofia ez1a88ej5seyfv92yfumosiojge3428 141390 141389 2022-08-27T18:50:30Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Inkarnaatio''' ---- Inkarnaatio, sananmukaisesti ”lihaksi tuleminen”, tarkoittaa yleensä jumalallisen olennon ihmiseksi syntymistä; Jumalan lihaksi tulemista. Kristillisessä teologiassa inkarnaatio merkitsee sitä, että Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Inkarnaatio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Inkarnaatio|Inkarnaatio]] n1g53q5qfj3lid78g8urxo5ybtd6aah 2 19156 141391 140946 2022-08-27T18:54:04Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Introspektio''' ---- Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Introspektio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:introspektio introspektio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Introspektio|Introspektio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: introspektio 9ww63fbcuibamqwcs907x51cqxfwf2x 141392 141391 2022-08-27T18:56:37Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Introspektio''' ---- Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on psykologinen tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Introspektio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:introspektio introspektio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Introspektio|Introspektio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: introspektio eei3v1tw47egxwpc5z76xx2gtz12gfp 141393 141392 2022-08-27T19:27:33Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Introspektio''' ---- Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on omien psyykkisten tilojen tietoisen tarkkailun tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Muiden muassa Franz Brentano (1838-1917) kritisoi introspektiota: se erehtyy helposti, on subjektiivinen eikä mentaalisia tiloja voida huomioida samaan aikaan kun ollaan niiden alaisina; introspektio vain häiritsee tarkkailtavaa ilmiöitä ja vääristää siksi tuloksia. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Introspektio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:introspektio introspektio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Introspektio|Introspektio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: introspektio 6lmswf2a9ovbrk7lsm29mli3nraeup1 141394 141393 2022-08-27T19:29:25Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Introspektio''' ---- Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on omien psyykkisten tilojen tietoisen tarkkailun tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Muiden muassa Franz Brentano (1838-1917) kritisoi introspektiota: se erehtyy helposti, on subjektiivinen eikä mentaalisia tiloja voida huomioida samaan aikaan kun ollaan niiden alaisina; introspektio vain häiritsee tarkkailtavaa ilmiöitä ja vääristää siksi tuloksia. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Kuva/]] • [[../Reflektio/]] • [[../Sisäinen havainto/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Introspektio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:introspektio introspektio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Introspektio|Introspektio]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: introspektio 2jqutn3dgi07k284ctsln6igg5x8lsx 141395 141394 2022-08-27T19:29:51Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Introspektio''' ---- Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on omien psyykkisten tilojen tietoisen tarkkailun tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Muiden muassa Franz Brentano (1838-1917) kritisoi introspektiota: se erehtyy helposti, on subjektiivinen eikä mentaalisia tiloja voida huomioida samaan aikaan kun ollaan niiden alaisina; introspektio vain häiritsee tarkkailtavaa ilmiöitä ja vääristää siksi tuloksia. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Kuva/]] • [[../Reflektio/]] • [[../Sisäinen havainto/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Introspektio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:introspektio introspektio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Introspektio|Introspektio]] olrc2g5im65se8kvhulcusbikr9q1u5 141396 141395 2022-08-27T19:31:41Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Introspektio''' ---- Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on omien psyykkisten tilojen tietoisen tarkkailun tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan. Muiden muassa Franz Brentano (1838-1917) kritisoi introspektiota: se erehtyy helposti, on subjektiivinen eikä mentaalisia tiloja voida huomioida samaan aikaan kun ollaan niiden alaisina; introspektio vain häiritsee tarkkailtavia ilmiöitä ja vääristää siksi tuloksia. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Kuva/]] • [[../Reflektio/]] • [[../Sisäinen havainto/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Introspektio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:introspektio introspektio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Introspektio|Introspektio]] qns17qw06agx4y1vg188asl5r7qr2ib 2 19157 141397 140947 2022-08-27T19:35:15Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Intuitio''' Ihmisen "sisäinen oivallus". '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Intuitio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:intuitio intuitio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Intuitio|Intuitio]] 1uda8tapixo57pxtc02dwwy74ztk1ga 141398 141397 2022-08-27T19:49:38Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Intuitio''' Ihmisen "sisäinen oivallus". Intuitio eli näkemä on kyky kokea asioiden todellinen laita ilman, että kykenee selittämään tai perustelemaan kokemustaan. Tietoa sanotaan intuitiiviseksi, jos se on välitöntä ja katselevaa sekä riippumatonta järkeilystä ja käsitteistä. Tässä mielessä tieteen todistamattomat periaatteet tiedetään intuitiivisesti. Antiikin kreikassa intuitio vittaa yleensä sanaan nous (suom. ymmärrys) liittyviin asioihin. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Intuitio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:intuitio intuitio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Intuitio|Intuitio]] 3bey5thbnxmou0rczf4wl09lpgar0o5 141399 141398 2022-08-27T19:57:55Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Intuitio''' ---- Intuitio, näkemä eli "sisäinen oivallus" on kyky kokea asioiden todellinen laita ilman, että kykenee selittämään tai perustelemaan kokemustaan. Tieto on intuitiivista, jos se on välitöntä ja katselevaa sekä järkeilystä ja käsitteistä riippumatonta. Tässä mielessä tieteen todistamattomat periaatteet tiedetään intuitiivisesti. Antiikin kreikassa sana nous (suom. ymmärrys) viittaa yleensä intuitioon. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Intuitio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:intuitio intuitio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Intuitio|Intuitio]] 9ytr7zqzeby3uyglnqqk5n3mtrn1ztp 141400 141399 2022-08-27T19:58:54Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Intuitio''' ---- Intuitio, näkemä eli "sisäinen oivallus" on kyky kokea asioiden todellinen laita ilman, että kykenee kokemustaan selittämään tai perustelemaan. Tieto on intuitiivista, jos se on välitöntä ja katselevaa sekä järkeilystä ja käsitteistä riippumatonta. Tässä mielessä tieteen todistamattomat periaatteet tiedetään intuitiivisesti. Antiikin kreikassa sana nous (suom. ymmärrys) viittaa yleensä intuitioon. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Intuitio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:intuitio intuitio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Intuitio|Intuitio]] 7od9k3uvpm5lxb7s4y29z5dtbufjf4z 141401 141400 2022-08-27T20:02:17Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Intuitio''' ---- Intuitio, näkemä eli "sisäinen oivallus" on kyky kokea asioiden todellinen laita ilman, että kykenee kokemustaan selittämään tai perustelemaan. Tieto on intuitiivista, jos se on välitöntä ja katselevaa sekä järkeilystä ja käsitteistä riippumatonta. Tässä mielessä tieteen todistamattomat periaatteet tiedetään intuitiivisesti. Antiikin kreikassa sana nous (suom. ymmärrys) viittaa yleensä intuitioon. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../fenomenologia/]] • [[../noesis/]] • [[../ymmärrys/]] (vieruskäsite) • [[../kategoriaalinen intuitio/]] • [[../havainto/]] • [[../idea/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Intuitio] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:intuitio intuitio] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Intuitio|Intuitio]] m5byq0vgwy4gtxhklawu98w872f862n 2 19158 141402 140948 2022-08-27T20:04:08Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. affektiivinen = tunnepitoinen). '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Affekti] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Affekti|Affekti]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:evidenssi sm16vn5num5dy7r97b8io8t4zbc1hgc 141403 141402 2022-08-27T20:08:09Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Irrationaalinen''' ---- Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Irrationaalinen] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:irrationaalinen irrationaalinen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Irrationaalinen|Irrationaalinen]] 3sf7vewq7jf6odunv9vrls5gr73wjxp 141404 141403 2022-08-27T20:11:51Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Irrationaalinen''' ---- Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Irrationaalinen] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:irrationaalinen irrationaalinen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Irrationaalisuus|Irrationaalisuus]] dsqyqlrxioq4q0sqrvggbdixurs61sh 141405 141404 2022-08-27T20:14:08Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Irrationaalinen''' ---- Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Irrationaalinen] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:irrationalismi irrationalismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Irrationaalisuus|Irrationaalisuus]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: irrationalismi 86g8ng9rgv0tje5nkyfsp4qnxf19k4p 141406 141405 2022-08-27T20:23:43Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Irrationaalinen''' ---- Irrationaalinen, järjen vastainen ajattelu ei vastaa yleistä totuutta ja tuottaa epätavallisia kokemuksia ja epätarkoituksenmukaista toimintaa. Irrationalismi on käsitys todellisuuden perustojen ymmärtämisestä tunteen, uskon, taiteen, vaistojen tai intuition avulla. Irrationalismin mukaan rationaaliset kaavat ja looginen ajattelu kykenevät tavoittamaan vain ilmiömaailmaa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Irrationaalinen] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:irrationalismi irrationalismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Irrationaalisuus|Irrationaalisuus]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia: irrationalismi 79m04b1z15ldy8uzecrimz28l3a10xu 141407 141406 2022-08-27T20:25:44Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Irrationaalinen''' ---- Irrationaalinen, järjen vastainen ajattelu ei vastaa yleistä totuutta ja tuottaa epätavallisia kokemuksia ja epätarkoituksenmukaista toimintaa. Irrationalismi on käsitys todellisuuden perustojen ymmärtämisestä tunteen, uskon, taiteen, vaistojen tai intuition avulla. Irrationalismin mukaan rationaaliset kaavat ja looginen ajattelu kykenevät tavoittamaan vain ilmiömaailmaa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../rationalismi/]] (vastakohta) • [[../logosentrismi/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Irrationaalinen] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:irrationalismi irrationalismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Irrationaalisuus|Irrationaalisuus]] 47ujimbxq2768y9fg3osbz9wyz7amxt 2 19159 141408 140949 2022-08-27T20:29:07Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Islam''' ---- Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Islam] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Islam|Islam]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:uusateismi gauuj6q13gtd15vel45y43l5y1zqocz 141409 141408 2022-08-27T20:32:04Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Islam''' ---- Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Islam] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Islam|Islam]] 4x4o20l2mt1s94mu9kv23pbsjezzt4b 2 19160 141410 140950 2022-08-27T20:35:00Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jooga''' ---- Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jooga] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jooga|Jooga]] ibdoqc1cmf31ekggi15o3ywd4yl6bv8 141411 141410 2022-08-27T20:38:12Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jooga''' ---- Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jooga] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Etelä-Aasian_tutkimus:jooga jooga] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jooga|Jooga]] 6kgampt0k2wrgd91840hzt8fpashhxz 141412 141411 2022-08-27T20:42:57Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jooga''' ---- Jooga (yoga) on menetelmä, jonka avulla pyritään saavuttamaan "korkeampia päämääriä". Jooga on nykyisin tuttu erityisesti liikuntamuodon nimenä, mutta tässä termiä käsitellään käsitteen ja ilmiön varhemman historian näkökulmasta ja siksi kirjoitusasu on sanskritin mukainen yoga. Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jooga] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Etelä-Aasian_tutkimus:jooga jooga] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jooga|Jooga]] 6r9ab0y2kkhoj6uygmw4a8fy9y4elmv 141413 141412 2022-08-27T20:43:53Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jooga''' ---- Jooga (yoga) on menetelmä, jonka avulla pyritään saavuttamaan "korkeampia päämääriä". Jooga on nykyisin tuttu erityisesti liikuntamuodon nimenä, mutta tässä termiä käsitellään käsitteen ja ilmiön varhemman historian näkökulmasta ja siksi kirjoitusasu on sanskritin mukainen yoga. Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jooga] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Etelä-Aasian_tutkimus:jooga jooga] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jooga|Jooga]] gznt9fi0nu763b7m7v03khveodx9iod 2 19161 141414 140951 2022-08-27T20:46:47Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jumalat''' ---- Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jumalat] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jumalat|Jumalat]] s26oatio7197py0dh7jbnbeb0qn8g5s 141415 141414 2022-08-27T20:52:25Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jumalat''' ---- Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jumalat] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:jumala jumala] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jumalat|Jumalat]] 52s1g1wq3wj4lq860lgq8mfi75ko89x 141416 141415 2022-08-27T21:01:40Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jumalat''' ---- Jumala on kuviteltu supranormaali, persoonallinen olento, jonka toiminnasta ja tahdosta uskovaiset uskovat olemassaolonsa olevan ratkaisevasti riippuvainen. Luonnonkansojen ja kansanuskon haltijat, vainajaolennot jne. eivät yksilöllistymättöminä vielä ole jumalia, vaikka niitä samoin kuin jumalia palvotaan, rukoillaan, niille uhrataan jne. Raja varsinaisina jumalina pidettävien ja erilaisten henki- ja haltijaolentojen välillä on kuitenkin tulkinnanvarainen. Näitä kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jumalat] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:jumala jumala] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jumalat|Jumalat]] 7hhtmrpofswwlbcmu293cwr1qej5v0k 141417 141416 2022-08-27T21:02:11Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jumalat''' ---- Jumala on kuviteltu supranormaali, persoonallinen olento, jonka toiminnasta ja tahdosta uskovaiset uskovat olemassaolonsa olevan ratkaisevasti riippuvainen. Luonnonkansojen ja kansanuskon haltijat, vainajaolennot jne. eivät yksilöllistymättöminä vielä ole jumalia, vaikka niitä samoin kuin jumalia palvotaan, rukoillaan, niille uhrataan jne. Raja varsinaisina jumalina pidettävien ja erilaisten henki- ja haltijaolentojen välillä on kuitenkin tulkinnanvarainen. Näitä kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jumalat] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:jumala jumala] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jumalat|Jumalat]] owp4vl4c1pzo6f00yyq3cxvx13ul2gv 2 19162 141418 140629 2022-08-27T21:04:11Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jälleensyntyminen''' ---- Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Affekti] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Affekti|Affekti]] 13mcu8izuzpp80daj2uio70jrsf66dg 141419 141418 2022-08-27T21:04:57Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jälleensyntyminen''' ---- Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jälleensyntyminen] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jälleensyntyminen|Jälleensyntyminen]] i13aoaf6ld3btuqsfvkjlzadka7vywk 141420 141419 2022-08-27T21:06:50Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Jälleensyntyminen''' ---- Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Jälleensyntyminen] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Jälleensyntyminen|Jälleensyntyminen]] 5vn29e8boganagm09fhf26ik35nibjp 2 19163 141421 140631 2022-08-27T21:12:06Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Tietoisuus/]] • [[../Emootio/]] • [[../Passio/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaksoissokkomenetelmä|Kaksoissokkomenetelmä]] s2hv18vkqz7aovh042nkbp30a2o0m0d 141422 141421 2022-08-27T21:12:56Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaksoissokkomenetelmä|Kaksoissokkomenetelmä]] l16zzed5c6feuftnwwp28ig03m36lwx 141423 141422 2022-08-27T21:18:00Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaksoissokkomenetelmä|Kaksoissokkomenetelmä]] bgmjfeiq908c67rnfo71p8miit9x1il 141424 141423 2022-08-27T21:20:58Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Epidemiologia:sokkokoe sokkokoe] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaksoissokkomenetelmä|Kaksoissokkomenetelmä]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Epidemiologia:sokkokoe qha56v4kkiaaqj3m7stkvedi6ti8jg3 141425 141424 2022-08-27T21:21:44Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Epidemiologia:sokkokoe sokkokoe] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaksoissokkomenetelmä|Kaksoissokkomenetelmä]] https://tieteentermipankki.fi/wiki/ Epidemiologia:sokkokoe craq7j02g4kt6ly1g7f0nt6hsisljhf 141426 141425 2022-08-27T21:22:56Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Epidemiologia:sokkokoe sokkokoe] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w: Sokkokoe|Sokkokoe]] 4he0jzvh693h5rwwydy4um9roueq3l7 141427 141426 2022-08-27T21:30:50Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaksoissokkomenetelmä''' ---- Kaksoissokkomenetelmä on koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. '''Sokkokoe''' on lääketieteessä käytetty vertaileva kokeellisen tutkimuksen menetelmä jossa "potilailta" tai "hoitajilta" taikka molemmilta on salattu se mitä hoitomuotoa (esimerkiksi lääkettä) kukin potilas saa. '''Yksinkertainen sokkokoe''' Yksinkertaisella sokkokokeella (myös yksinkertainen sokkotutkimus) tarkoitetaan sitä, jossa joko "potilailta" tai "hoitajilta" on salattu se mitä hoitomuotoa (esimerkiksi lääkettä) kukin potilas saa. '''Kaksoissokkokoe''' Kaksoissokkokokeella (myös kaksoissokkotutkimus) tarkoitetaan sitä, jossa sekä "potilailta" että "hoitajilta" on salattu se mitä hoitomuotoa (esimerkiksi lääkettä) kukin potilas saa. '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaksoissokkomenetelmä] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Epidemiologia:sokkokoe sokkokoe] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w: Sokkokoe|Sokkokoe]] cxqjh6hsnks93ct69anyznm2pi8fo8g 2 19164 141428 140633 2022-08-28T10:36:53Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Karma''' ---- Kts. • [[../xxx/]] • [[../buddhalaisuus/]] • [[../antroposofia/]] ja • [[../jälleensyntyminen/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Karma] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w: Karma|Karma]] 3dkdkogli0hr7jemzzgwqtqnld45qkq 141429 141428 2022-08-28T10:37:54Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Karma''' ---- Kts. • [[../hindulaisuus/]] • [[../buddhalaisuus/]] • [[../antroposofia/]] ja • [[../jälleensyntyminen/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Karma] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w: Karma|Karma]] kmoroldc4ijefwjrznmlhyoo3tby6bu 141430 141429 2022-08-28T10:41:42Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Karma''' ---- Sanalla karma (sanskritia, devanagari:'teko', 'toiminta') tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja. '''Katso:''' • [[../hindulaisuus/]] • [[../buddhalaisuus/]] • [[../antroposofia/]] ja • [[../jälleensyntyminen/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Karma] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w: Karma|Karma]] jn96490hfa7eizlxigg5lvic50d4y83 2 19166 141431 140637 2022-08-28T10:44:15Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaste''' ---- Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaste] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaste|Kaste]] dp8ahz3kvus35f7ts8s0ms5kcke06hy 141432 141431 2022-08-28T10:47:32Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaste''' ---- Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../eksorkismi/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaste] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaste|Kaste]] ja29kawax58wvbxy7ubhct030lml8wv 141433 141432 2022-08-28T10:48:28Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaste''' ---- Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Eksorkismi/]] • [[../xxx/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaste] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaste|Kaste]] 7iwwvo8vdpojed1ree1xg6ibw0qtz1u 141435 141433 2022-08-28T10:49:54Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaste''' ---- Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Eksorkismi/]] • [[../Loitsu/]] • [[../xxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaste] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaste|Kaste]] 7c4u1rkq6np6khreph7dzvimc8sylcl 141436 141435 2022-08-28T11:02:01Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaste''' ---- Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Eksorkismi/]] • [[../Loitsu/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaste] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:affekti Affekti] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaste|Kaste]] fxtps8oca1b3jn8l03mvki855g5wmxj 141437 141436 2022-08-28T11:02:37Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Kaste''' ---- Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Eksorkismi/]] • [[../Loitsu/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Kaste] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Kaste|Kaste]] 7j70apniux8l999k7jfeww9xw5ezz1h 2 19256 141315 141314 2022-08-27T12:02:01Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Totuus''' ---- '''Totuus''' on niiden väitelauseiden ominaisuus, jotka ovat yhtäpitäviä todellisuuden kanssa. Totuus on seuraus tietämisestä ja ajatus totuudesta on tietämisen ehto. Totuuden ehtoja miettivät totuusteoriat. Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. '''synteettinen totuus''' voidaan saavuttaa vain havainnoimalla maailmaa. Esimerkki synteettisestä totuudesta on "Kaikki puut ovat vihreitä". '''analyyttinen totuus''' on välttämätön seuraus väitteeseen sisältyvien käsitteiden merkityksestä. Esimerkki analyyttisesti totuudesta on "Jokainen puu on kasvi" tai "Jokainen naimaton mies on poikamies". Näissä predikaatin käsite sisältyy subjektin käsitteeseen, kuten Immanuel Kant (1724-1804) esitti. 1900-luvun loppupuolella W.V.O. Quinen (1908-2000) esittämistä kriittisistä huomioista lähtien monet filosofit ovat kuitenkin olleet skeptisiä analyyttinen vs. synteettinen -jaottelun pätevyyteen. '''Järjen totuus''' on välttämätön totuus, jonka vastakohta on mahdoton. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuuden ja tosiasiatotuudet. Järjen totuudet, kuten identiteettilauseet (esim. A=A) ovat välttämättömiä, ja niiden vastakohta on mahdoton. Järjen totuudet ovat inhimillisen käsityskyvyn rajoissa, ja muodostavat siten merkittävän osan logiikasta. '''Faktuaalinen totuus''' Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on Leibnizilla kontingentti totuus, jonka vastakohta on mahdollinen. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuudet ja tosiasiatotuudet. Siinä missä edelliset ovat välttämättömiä, tosiasiatotuudet ovat kontingentteja ja niiden vastakohta on mahdollinen. Esimerkki tosiasiatotuudesta on lause "Nyt sataa". Asiantilan vastakohta on mahdollinen eikä lause ilmaise välttämättömyyttä. Siten se on totta yhtenä hetkenä ja epätotta toisena hetkenä. Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. '''Verismi''' (lat. veritas=totuus) on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tiede tavoittelee totuutta tutkimuksen päämääränä. Sen mukaan tiede pyrkii totuuteen, ja mahdollinen käytännöllinen hyöty, joka seuraa tutkimuksen seurauksena on katsottava ikään kuin oheistuotteeksi. Siten verismissä tieto ja totuus ovat itseisarvoja. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Analyyttinen totuus/]] • [[../Synteettinen totuus/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../instrumentalismi/]](vastakohta) • [[../tieto/]] • [[../dekonstruktio/]] • [[../totuusteoria/]] • [[../xxxx/]] • [[../xxxx/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:synteettinen_totuus synteettinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:järjen_totuus järjen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:analyyttinen_totuus analyyttinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:verismi verismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Totuus|Totuus]] 3r0xsr4rh7ze5gv0q1dv8k4n411jsfw 141316 141315 2022-08-27T12:07:31Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Totuus''' ---- '''Totuus''' on niiden väitelauseiden ominaisuus, jotka ovat yhtäpitäviä todellisuuden kanssa. Totuus on seuraus tietämisestä ja ajatus totuudesta on tietämisen ehto. Totuuden ehtoja miettivät totuusteoriat. Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. '''synteettinen totuus''' voidaan saavuttaa vain havainnoimalla maailmaa. Esimerkki synteettisestä totuudesta on "Kaikki puut ovat vihreitä". '''analyyttinen totuus''' on välttämätön seuraus väitteeseen sisältyvien käsitteiden merkityksestä. Esimerkki analyyttisesti totuudesta on "Jokainen puu on kasvi" tai "Jokainen naimaton mies on poikamies". Näissä predikaatin käsite sisältyy subjektin käsitteeseen, kuten Immanuel Kant (1724-1804) esitti. 1900-luvun loppupuolella W.V.O. Quinen (1908-2000) esittämistä kriittisistä huomioista lähtien monet filosofit ovat kuitenkin olleet skeptisiä analyyttinen vs. synteettinen -jaottelun pätevyyteen. '''Järjen totuus''' on välttämätön totuus, jonka vastakohta on mahdoton. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuuden ja tosiasiatotuudet. Järjen totuudet, kuten identiteettilauseet (esim. A=A) ovat välttämättömiä, ja niiden vastakohta on mahdoton. Järjen totuudet ovat inhimillisen käsityskyvyn rajoissa, ja muodostavat siten merkittävän osan logiikasta. '''Faktuaalinen totuus''' Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on Leibnizilla kontingentti totuus, jonka vastakohta on mahdollinen. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuudet ja tosiasiatotuudet. Siinä missä edelliset ovat välttämättömiä, tosiasiatotuudet ovat kontingentteja ja niiden vastakohta on mahdollinen. Esimerkki tosiasiatotuudesta on lause "Nyt sataa". Asiantilan vastakohta on mahdollinen eikä lause ilmaise välttämättömyyttä. Siten se on totta yhtenä hetkenä ja epätotta toisena hetkenä. Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. '''Verismi''' (lat. veritas=totuus) on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tiede tavoittelee totuutta tutkimuksen päämääränä. Sen mukaan tiede pyrkii totuuteen, ja mahdollinen käytännöllinen hyöty, joka seuraa tutkimuksen seurauksena on katsottava ikään kuin oheistuotteeksi. Siten verismissä tieto ja totuus ovat itseisarvoja. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Analyyttinen totuus/]] • [[../Synteettinen totuus/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../Instrumentalismi/]] • [[../Tieto/]] • [[../Dekonstruktio/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../Tosiasiatotuus/]] • [[../predikaatti/]] • [[../a priori/]] • [[../synteettinen totuus /]] • [[../subjekti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:synteettinen_totuus synteettinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:järjen_totuus järjen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:analyyttinen_totuus analyyttinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:verismi verismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Totuus|Totuus]] nqtdxsmbwbcqyjltwibik2odszhep0q 141317 141316 2022-08-27T12:13:31Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Totuus''' ---- '''Totuus''' on niiden väitelauseiden ominaisuus, jotka ovat yhtäpitäviä todellisuuden kanssa. Totuus on seuraus tietämisestä ja ajatus totuudesta on tietämisen ehto. Totuuden ehtoja miettivät totuusteoriat. Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. '''synteettinen totuus''' voidaan saavuttaa vain havainnoimalla maailmaa. Esimerkki synteettisestä totuudesta on "Kaikki puut ovat vihreitä". '''analyyttinen totuus''' on välttämätön seuraus väitteeseen sisältyvien käsitteiden merkityksestä. Esimerkki analyyttisesti totuudesta on "Jokainen puu on kasvi" tai "Jokainen naimaton mies on poikamies". Näissä predikaatin käsite sisältyy subjektin käsitteeseen, kuten Immanuel Kant (1724-1804) esitti. 1900-luvun loppupuolella W.V.O. Quinen (1908-2000) esittämistä kriittisistä huomioista lähtien monet filosofit ovat kuitenkin olleet skeptisiä analyyttinen vs. synteettinen -jaottelun pätevyyteen. '''Järjen totuus''' on välttämätön totuus, jonka vastakohta on mahdoton. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuuden ja tosiasiatotuudet. Järjen totuudet, kuten identiteettilauseet (esim. A=A) ovat välttämättömiä, ja niiden vastakohta on mahdoton. Järjen totuudet ovat inhimillisen käsityskyvyn rajoissa, ja muodostavat siten merkittävän osan logiikasta. '''Faktuaalinen totuus''' Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on Leibnizilla kontingentti totuus, jonka vastakohta on mahdollinen. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuudet ja tosiasiatotuudet. Siinä missä edelliset ovat välttämättömiä, tosiasiatotuudet ovat kontingentteja ja niiden vastakohta on mahdollinen. Esimerkki tosiasiatotuudesta on lause "Nyt sataa". Asiantilan vastakohta on mahdollinen eikä lause ilmaise välttämättömyyttä. Siten se on totta yhtenä hetkenä ja epätotta toisena hetkenä. Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. '''Verismi''' (lat. veritas=totuus) on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tiede tavoittelee totuutta tutkimuksen päämääränä. Sen mukaan tiede pyrkii totuuteen, ja mahdollinen käytännöllinen hyöty, joka seuraa tutkimuksen seurauksena on katsottava ikään kuin oheistuotteeksi. Siten verismissä tieto ja totuus ovat itseisarvoja. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Analyyttinen totuus/]] • [[../Synteettinen totuus/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../Instrumentalismi/]] • [[../Tieto/]] • [[../Dekonstruktio/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../Tosiasiatotuus/]] • [[../predikaatti/]] • [[../a priori/]] • [[../synteettinen totuus /]] • [[../subjekti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:synteettinen_totuus synteettinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:järjen_totuus järjen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:analyyttinen_totuus analyyttinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:verismi verismi] <br> Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:verismi verismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Totuus|Totuus]] dau1jq45qhwmd85qoygllnhrn614aeg 141318 141317 2022-08-27T12:15:34Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki '''Totuus''' ---- '''Totuus''' on niiden väitelauseiden ominaisuus, jotka ovat yhtäpitäviä todellisuuden kanssa. Totuus on seuraus tietämisestä ja ajatus totuudesta on tietämisen ehto. Totuuden ehtoja miettivät totuusteoriat. Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. '''synteettinen totuus''' voidaan saavuttaa vain havainnoimalla maailmaa. Esimerkki synteettisestä totuudesta on "Kaikki puut ovat vihreitä". '''analyyttinen totuus''' on välttämätön seuraus väitteeseen sisältyvien käsitteiden merkityksestä. Esimerkki analyyttisesti totuudesta on "Jokainen puu on kasvi" tai "Jokainen naimaton mies on poikamies". Näissä predikaatin käsite sisältyy subjektin käsitteeseen, kuten Immanuel Kant (1724-1804) esitti. 1900-luvun loppupuolella W.V.O. Quinen (1908-2000) esittämistä kriittisistä huomioista lähtien monet filosofit ovat kuitenkin olleet skeptisiä analyyttinen vs. synteettinen -jaottelun pätevyyteen. '''Järjen totuus''' on välttämätön totuus, jonka vastakohta on mahdoton. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuuden ja tosiasiatotuudet. Järjen totuudet, kuten identiteettilauseet (esim. A=A) ovat välttämättömiä, ja niiden vastakohta on mahdoton. Järjen totuudet ovat inhimillisen käsityskyvyn rajoissa, ja muodostavat siten merkittävän osan logiikasta. '''Faktuaalinen totuus''' Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on Leibnizilla kontingentti totuus, jonka vastakohta on mahdollinen. G. W. Leibniz (1646-1716) erotti toisistaan järjen totuudet ja tosiasiatotuudet. Siinä missä edelliset ovat välttämättömiä, tosiasiatotuudet ovat kontingentteja ja niiden vastakohta on mahdollinen. Esimerkki tosiasiatotuudesta on lause "Nyt sataa". Asiantilan vastakohta on mahdollinen eikä lause ilmaise välttämättömyyttä. Siten se on totta yhtenä hetkenä ja epätotta toisena hetkenä. Faktuaalinen totuus eli tosiasiatotuus on todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. '''Verismi''' (lat. veritas=totuus) on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan tiede tavoittelee totuutta tutkimuksen päämääränä. Sen mukaan tiede pyrkii totuuteen, ja mahdollinen käytännöllinen hyöty, joka seuraa tutkimuksen seurauksena on katsottava ikään kuin oheistuotteeksi. Siten verismissä tieto ja totuus ovat itseisarvoja. '''Lähikäsitteet''' <br> • [[../Analyyttinen totuus/]] • [[../Synteettinen totuus/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../Instrumentalismi/]] • [[../Tieto/]] • [[../Dekonstruktio/]] • [[../Totuusteoria/]] • [[../Tosiasiatotuus/]] • [[../predikaatti/]] • [[../a priori/]] • [[../synteettinen totuus /]] • [[../subjekti/]] '''Hakemisto'''<br> • [[../|Ateismin avainsanat]] '''Viitteet'''<br> • Vapaa-ajattelijain käsikirja: [https://vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/aapinen.html Totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:synteettinen_totuus synteettinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:järjen_totuus järjen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:analyyttinen_totuus analyyttinen totuus] <br> • Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tosiasiatotuus tosiasiatotuus] <br> Tieteen termipankki: [https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:verismi verismi] <br> • Wikipedian artikkeli: [[w:Totuus|Totuus]] sbogperh8pv91bswkvls4jm51jggejf