Wikikirjasto fiwikibooks https://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Etusivu MediaWiki 1.39.0-wmf.26 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikikirjasto Keskustelu Wikikirjastosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Pienoisohjelma Keskustelu pienoisohjelmasta Pienoisohjelman määritys Keskustelu pienoisohjelman määrityksestä 4 108 140480 138432 2022-08-24T16:37:56Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki {{Ole hyvä ja tee muokkauksesi tämän rivin alapuolelle, jottei ohjelaatikko katoaisi}} Testi [https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007639995.html Linkkitesti] [[Tiedosto:Bog and sporadic spruce with beautiful sky and clouds.jpg|thumb|kaunis taivas ja pilvet.]] ^tekstii <gallery> Tiedosto:A bench for resting.jpg|Lepäämis penkki. Tiedosto:Apalachicola FL boats01.jpg|KuvaTeksti 2. </gallery> <header bgcolor = orange> <p>testi</p> * [[Vitsikirja]] [http://fi.jonskupedia.shoutwiki.com/wiki/Minna_Canth Linkki] Raketti sanoo fiuuu putututuum! ==Eipä ollu== Eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu eipä ollu Eipä ollu eipä ollu eipä ollu Motiivi epäilyttää, mutta laskelmat pätevät! Mutta seppo? en tiiiä ==7744== ===b=== <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "french" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "treble" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "soprano" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "mezzosoprano" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "alto" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "tenor" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "baritone" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "varbaritone" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "bass" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "subbass" \key aes \minor \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative ces' { ces2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> ===#=== <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "french" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "treble" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "soprano" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "mezzosoprano" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "alto" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "tenor" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "baritone" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "varbaritone" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> <score vorbis="1"> { \cadenzaOn %% tahtiviivojen piilotus \new PianoStaff << \new Staff = "treble" { \tempo 4=54 \clef "bass" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } \new Staff = "bass" { \clef "subbass" \key cis \major \override Staff.TimeSignature #'stencil = ##f % Tahtiosoituksen piilotus \relative cis' { cis2 s4 s s s s s s s4 s s s s s s } } >> } </score> 73gprarxzd44fs52zraq6ashd6uqr05 0 19085 140791 140376 2022-08-25T11:58:08Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Python-tulkin voi käynnistää käyttöjärjestelmän komentotolkista komennolla <syntaxhighlight lang="bash"> $ python3 </syntaxhighlight> Interaktiiviseen tulkkiin voi kirjoittaa komentoja, jotka tulkki toteuttaa saman tien ja tulostaa tuloksen. Jos haluat suorittaa tiedoston ensin ja sen jälkeen jatkaa interaktiivisesti Python-tulkissa, käytä parmetria <tt>-i</tt>. <syntaxhighlight lang="bash"> $ python3 -i tiedosto.py </syntaxhighlight> Tiedostossa määritetyt funktiot, muuttujat yms. ovat tämän jälkeen käytössä interaktiivisessa tulkissa. Voit myös ladata tiedoston <tt>import</tt>-lauseella tulkista. Esimerkiksi <syntaxhighlight lang="Python"> >>> import funktiot </syntaxhighlight> lataa ja suorittaa tiedoston <tt>funktiot.py</tt> hakemistosta, josta tulkki käynnistettiin. Komentotulkkiin kirjoitettu Python-koodi aloitetaan tässä oppaassa aina kolmella kulmasulkeella (>) tai kolmella pisteellä (.), jos monirivinen komento jatkuu. Tulkin vastaus tulee näiden jälkeen ilman etumerkkejä. <syntaxhighlight lang="Python"> >>> 3 + 1 4 >>> if 3 + 1 == 4: ... print("Hello world") ... Hello world! </syntaxhighlight> Edellisen komennon tuloksen saa käyttöön muuttujan _ (alaviiva) kautta. <syntaxhighlight lang="Python"> >>> 3 + 1 4 >>> _ * 2 8 </syntaxhighlight> Huomaa, että tämä on komentotulkin ominaisuus. Ajettavassa Python-ohjelmassa muuttuja _ ei ole käytössä. Tulkkiin voi tuoda moduuleita <tt>import</tt>-lauseella samalla tavalla kuin ohjelmissakin. <syntaxhighlight lang="Python"> >>> import datetime >>> datetime.date.today() datetime.date(2022, 8, 22) </syntaxhighlight> Perustulkin lisäksi on olemassa myös muita lisäominaisuuksia sisältäviä Python-tulkkeja kuten IPython ja selaimessa käytettävä työkirja Jupyter Notebook. Verkossa on monia selaimessa käytettäviä Python-tulkkeja, esimerkiksi [https://www.python.org/shell/ www.python.org/shell/]. == <tt>Help</tt>-funktio == Lausekkeen ohjeen saa avattua <tt>help</tt>-funktiolla. Help-funktiolle annetaan parametriksi kohde, jonka ohje halutaan nähdä. Kohde voi olla mikä tahansa Python-olio esimerkiksi funktio, olio, muuttuja tai moduuli. Esimerkiksi <tt>sum</tt>-funktion ohje: <syntaxhighlight lang="Python"> >>> help(sum) </syntaxhighlight> <pre> Help on built-in function sum in module builtins: sum(iterable, /, start=0) Return the sum of a 'start' value (default: 0) plus an iterable of numbers When the iterable is empty, return the start value. This function is intended specifically for use with numeric values and may reject non-numeric types. </pre> Jos <tt>help</tt>-funktion parametrissa on lauseke, näytetään ohje lausekkeen tuloksena saadulle oliolle. Siten ohjeen saa näytettyä myös vaikka et tietäisi olion nimeä. Esimerkiksi, jos haluamme nähdä mitä voimme tehdä <tt>re.match</tt>-funktion palauttamalla arvolla tietämättä sen nimeä. (Moduulissa <tt>re</tt> on säännöllisten lausekkeiden käsittelyyn tarkoitettuja funktiota.) <syntaxhighlight lang="Python"> >>> import re >>> m = re.match(r"[a-z]+[0-9]+", "sana12") >>> help(m) </syntaxhighlight> <pre> Help on Match object: class Match(builtins.object) | The result of re.match() and re.search(). | Match objects always have a boolean value of True. | | Methods defined here: | | __copy__(self, /) | | __deepcopy__(self, memo, /) | | __getitem__(self, key, /) | Return self[key]. – – </pre> <tt>Help</tt>-funktiolla näkee myös omien funktioiden ja olioiden ohjeet, jos niihin on liitetty ohjeteksti. Ohjetekstin lisäämistä käsitellään osassa {{Aliosiolinkki|Python 3|Luokka|Ohjeteksti}}. == Muita funktioita == Toinen hyödyllinen funktio tutkittaessa ympäristössä olevia oliota on <tt>dir</tt>, joka palauttaa kaikki olion jäsenet listana. <syntaxhighlight lang="Python"> >>> dir(m) ['__class__', '__class_getitem__', '__copy__', '__deepcopy__', '__delattr__', '__dir__', '__doc__', '__eq__', '__format__', '__ge__', '__getattribute__', '__getitem__', '__gt__', '__hash__', '__init__', '__init_subclass__', '__le__', '__lt__', '__ne__', '__new__', '__reduce__', '__reduce_ex__', '__repr__', '__setattr__', '__sizeof__', '__str__', '__subclasshook__', 'end', 'endpos', 'expand', 'group', 'groupdict', 'groups', 'lastgroup', 'lastindex', 'pos', 're', 'regs', 'span', 'start', 'string'] </syntaxhighlight> Funktiolla <tt>type</tt> näkee parametrina annetun olion tyypin. <syntaxhighlight lang="Python"> >>> type(m.group) <class 'builtin_function_or_method'> >>> type(m.pos) <class 'int'> </syntaxhighlight> {{Python 3}} 0u7x85r1oaf9in0ans3go0h8ow3jd2l 828 19091 140465 140460 2022-08-24T12:21:03Z Hunsvotti 6338 Scribunto text/plain return { { osa = "Johdanto", sivut = { "Yleistä", "Syntaksi", "Operaattorit", "Ohjelman luonti", "Python-tulkki", "Interaktiivinen Python-tulkki", }, }, { osa = "Tietotyypit ja tietorakenteet", sivut = { "Luvut", "Merkkijonot", "Lista", "Monikko", "Sanakirja", "Joukko", } }, { osa = "Ohjausrakenteet", sivut = { "if-lause", "while-silmukka", "for-silmukka", "Virheidenhallinta", "Ohjelman lopettaminen", }, }, { osa = "Muut kielen rakenteet", sivut = { "Funktio", "Luokka", "Moduuli", "Pakkaus", } }, { osa = "Syöte ja tulostus", sivut = { "Tulostus standarditulostukseen", "Standardisyötteestä lukeminen", "Tiedosto", "Komentoriviargumentit", } }, { osa = "Vianetsintä", sivut = { "assert ja debug-lohko", --"Debuggeri pdb", } }, { osa = "Lisää sekvenssityypeistä", sivut = { "Listan, sanakirjan, joukon ja generaattorin luominen kuvailemalla", "Listan, monikon tai joukon purkaminen muuttujiin", } }, { osa = "Lisää funktioista", sivut = { "Sisäiset funktiot", "Korkeamman asteen funktiot", "Generaattorifunktiot", } }, { osa = "Lisää luokista", sivut = { "Iteraattorit", "Operaattoreiden kuormittaminen", "Säiliö", "Kontekstimanageri", } }, { osa = "Graafinen käyttöliittymä", sivut = { "GUI", } }, { osa = "Harjoitustehtäviä", sivut = { "Hello, world!", "Wikishakkisivu", } }, { osa = "Lisätiedot ja lähteet", sivut = { "Aiheesta muualla", } }, } p8et9tlxwivppd4g5j8tfpikxfi1vmf 0 19092 140781 140411 2022-08-25T11:49:48Z Hunsvotti 6338 python3 &rarr; python kaikkiin kohtiin wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Python on tulkattava kieli. Ohjelmien suorittamiseen käytetään Python-tulkkia, joka suorittaa ohjelman. Python-tulkkia voi käyttää myös interaktiivisesti. Sitä käsitellään [[Python 3/Interaktiivinen Python-tulkki|seuraavassa luvussa]]. Tässä osassa käsitellään joitakin tärkeimpiä tulkin parametreja. Käynnistäminen ilman parametreja käynnistää interaktiivisen istunnon. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python </syntaxhighlight> Järjestelmästä riippuen voi Python 3 olla myös nimellä <tt>python3</tt>. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python3 </syntaxhighlight> Tämä kirja käsittelee Python 3:a, joten varmista, että suoritettava tiedosto <tt>python</tt> on suurimmalta versionumeroltaan 3. Kun parametriksi annetaan ohjelmatiedsto, suoritetaan tiedosto ja lopetetaan. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python ohjelma.py </syntaxhighlight> Huomaa, että mahdolliset Python-tulkille annettavat parametrit annetaan ennen ohjelmatiedosta, ja ohjelmatiedostolle annettavat sen jälkeen. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -i ohjelma.py 1 2 3 </syntaxhighlight> == <tt>-V</tt> == Parametri <tt>-V</tt> tulostaa Pythonin version. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -V Python 3.9.7 </syntaxhighlight> == <tt>-i</tt> == Parametri <tt>-i</tt>:llä toisena parametrina annettu ohjelma suoritetaan ja sen jälkeen avataan interaktiivinen istunto samassa ympäristössä. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -i ohjelma.py </syntaxhighlight> == <tt>-O</tt> ja <tt>-OO</tt> == Optimoi ajettavan koodin poistamalla siitä <tt>assert</tt> ja <tt>__debug__</tt>-ehtolauseet (ks. osa [[Python 3/assert ja __debug__|<tt>assert</tt> ja <tt>__debug__</tt>]]). <tt>-OO</tt> poistaa lisäksi ohjetekstit. Kun ohjelma ajetaan tuotannossa käytetään yleensä jompaa kumpaa. Kehitysvaiheessa taas ei tulisi käyttää kumpaakaan. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -O oma_ohjelma.py </syntaxhighlight> == <tt>-c</tt> <koodi> == Suorittaa parametrina annetun koodin. Esimerkiksi alla oleva koodi lukee syötteestä numeroita ja summaa ne yhteen (kun painat ctrl-D). Koodirivit voi erottaa puolipisteellä (;). <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -c "import sys; print('Tulos:', round(sum(map(lambda line: float(line), sys.stdin.readlines())), 2))" 600 15.30 21 69.90 Tulos: 706.2 </syntaxhighlight> == <tt>-m</tt> <moduuli> == Suorittaa annetun moduulin. Moduuli nimi annetaan kuten <tt>import</tt>-lauseella ja se voi olla missä tahansa mistä moduuleja etsitään. Riippuu moduulista onko sitä mielekästä käyttää tällä tavalla. Esimerkiksi <tt>timeit</tt>-moduulilla voi vertailla Python-lauseiden suoritusaikoja. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -m timeit '"-".join(str(n) for n in range(100))' 10000 loops, best of 5: 30.9 usec per loop </syntaxhighlight> Muita <tt>-m</tt>-parametrilla käytettäviä moduuleja ovat mm. <tt>pip</tt> (ks. {{Aliosiolinkki|Python 3|Pakkaus|Pakkausten hallintasovellukset}}) ja <tt>venv</tt> (ks. {{Aliosiolinkki|Python 3|Pakkaus|Virtuaaliympäristöt}}). {{Python 3}} 0wzlsktzpi6ls2c8nrst44lc14uokiq 140784 140781 2022-08-25T11:52:10Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Python on tulkattava kieli. Ohjelmien suorittamiseen käytetään Python-tulkkia, joka suorittaa ohjelman. Python-tulkkia voi käyttää myös interaktiivisesti. Sitä käsitellään [[Python 3/Interaktiivinen Python-tulkki|seuraavassa luvussa]]. Tässä osassa käsitellään joitakin tärkeimpiä tulkin parametreja. Esimerkeissä on komentokehotteena Bash, mutta tulkki toimii muissa komentokehotteissa samalla tavalla. Käynnistäminen ilman parametreja käynnistää interaktiivisen istunnon. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python </syntaxhighlight> Järjestelmästä riippuen voi Python 3 olla myös nimellä <tt>python3</tt>. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python3 </syntaxhighlight> Tämä kirja käsittelee Python 3:a, joten varmista, että suoritettava tiedosto <tt>python</tt> on suurimmalta versionumeroltaan 3. Kun parametriksi annetaan ohjelmatiedsto, suoritetaan tiedosto ja lopetetaan. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python ohjelma.py </syntaxhighlight> Huomaa, että mahdolliset Python-tulkille annettavat parametrit annetaan ennen ohjelmatiedosta, ja ohjelmatiedostolle annettavat sen jälkeen. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -i ohjelma.py 1 2 3 </syntaxhighlight> == <tt>-V</tt> == Parametri <tt>-V</tt> tulostaa Pythonin version. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -V Python 3.9.7 </syntaxhighlight> == <tt>-i</tt> == Parametri <tt>-i</tt>:llä toisena parametrina annettu ohjelma suoritetaan ja sen jälkeen avataan interaktiivinen istunto samassa ympäristössä. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -i ohjelma.py </syntaxhighlight> == <tt>-O</tt> ja <tt>-OO</tt> == Optimoi ajettavan koodin poistamalla siitä <tt>assert</tt> ja <tt>__debug__</tt>-ehtolauseet (ks. osa [[Python 3/assert ja __debug__|<tt>assert</tt> ja <tt>__debug__</tt>]]). <tt>-OO</tt> poistaa lisäksi ohjetekstit. Kun ohjelma ajetaan tuotannossa käytetään yleensä jompaa kumpaa. Kehitysvaiheessa taas ei tulisi käyttää kumpaakaan. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -O oma_ohjelma.py </syntaxhighlight> == <tt>-c</tt> <koodi> == Suorittaa parametrina annetun koodin. Esimerkiksi alla oleva koodi lukee syötteestä numeroita ja summaa ne yhteen (kun painat ctrl-D). Koodirivit voi erottaa puolipisteellä (;). <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -c "import sys; print('Tulos:', round(sum(map(lambda line: float(line), sys.stdin.readlines())), 2))" 600 15.30 21 69.90 Tulos: 706.2 </syntaxhighlight> == <tt>-m</tt> <moduuli> == Suorittaa annetun moduulin. Moduuli nimi annetaan kuten <tt>import</tt>-lauseella ja se voi olla missä tahansa mistä moduuleja etsitään. Riippuu moduulista onko sitä mielekästä käyttää tällä tavalla. Esimerkiksi <tt>timeit</tt>-moduulilla voi vertailla Python-lauseiden suoritusaikoja. <syntaxhighlight lang="Bash"> $ python -m timeit '"-".join(str(n) for n in range(100))' 10000 loops, best of 5: 30.9 usec per loop </syntaxhighlight> Muita <tt>-m</tt>-parametrilla käytettäviä moduuleja ovat mm. <tt>pip</tt> (ks. {{Aliosiolinkki|Python 3|Pakkaus|Pakkausten hallintasovellukset}}) ja <tt>venv</tt> (ks. {{Aliosiolinkki|Python 3|Pakkaus|Virtuaaliympäristöt}}). {{Python 3}} 0f7aru7nfb4b3sl7awjr8efokps8k8q 0 19098 140464 2022-08-24T12:20:27Z Hunsvotti 6338 Ak: Uusi sivu: {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja... wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Anna lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä käsittelijäfunktion ohjelma lopetettaessa. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] 3mrch705k7jwgaknkhjak7k7dflazla 140466 140464 2022-08-24T12:23:45Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Anna lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä käsittelijäfunktion ohjelma lopetettaessa. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] ilzh97c7uk0wo8amtxnqtf0bnku461b 140467 140466 2022-08-24T12:26:53Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Vaaditaan lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä käsittelijäfunktion ohjelma lopetettaessa. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] sprpdizgedw3cmzlxlfn4f8i83oemwp 140468 140467 2022-08-24T12:27:50Z Hunsvotti 6338 /* atexit */ wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Vaaditaan lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] cl1obxuy389ai6qoj1jqr4nysn6mdua 140469 140468 2022-08-24T12:31:30Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Vaaditaan lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. Esim. Bashissa ohjelman palauttaman koodin näkee muuttujasta <tt>$?</tt> <syntaxhighlight lang="bash"> $ python ohjelma.py $ $? 0 </syntaxhighlight> == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] lnfus5k1j6imf5lk4ijfuauk3k90kk1 140470 140469 2022-08-24T12:32:32Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Vaaditaan lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. <syntaxhighlight lang="bash"> $ python ohjelma.py && toinen_ohjelma_joka_riippuu_ensimmäisestä </syntaxhighlight> Esim. Bashissa ohjelman palauttaman koodin näkee muuttujasta <tt>$?</tt> <syntaxhighlight lang="bash"> $ python ohjelma.py $ $? 0 </syntaxhighlight> == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] kyx7erl9fyyx11kqq6m2myvz40b2w1b 140471 140470 2022-08-24T12:33:19Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Vaaditaan lähdetiedosto ja kohdetiedosto") if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] 1fjiczeiaezv35d4wewpkxdr3xxk259 140472 140471 2022-08-24T12:34:00Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) == 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Vaaditaan lähdetiedosto ja kohdetiedosto") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <lähdetiedosto> <kohdetiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] g4i4muk0uk10st3ucsdi3nvc0gxm75f 140473 140472 2022-08-24T12:35:40Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) != 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Virheellinen määrä argumentteja") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <tiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1] ja argv[2]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] mmc7ye08f50cws93pe5z88fvya6yvs8 140474 140473 2022-08-24T12:35:52Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) != 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Virheellinen määrä argumentteja") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <tiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametreja argv[1]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] h994so61pzccebp9ixm58jeviwflcue 140475 140474 2022-08-24T12:36:18Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) != 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Virheellinen määrä argumentteja") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <tiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametria argv[1]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] so2iwyc3pn6gdl2z2kfanh8r5hpd0ic 140476 140475 2022-08-24T12:36:57Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) != 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Virheellinen määrä argumentteja") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <tiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametria argv[1]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt(0) raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] swentl2nw19x9iw6c21z847o0v1bz50 140477 140476 2022-08-24T12:37:32Z Hunsvotti 6338 wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) != 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Virheellinen määrä argumentteja") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <tiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametria argv[1]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt(0) raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] s7un28ivdqlxt82of8duy7ztc6vj38l 140478 140477 2022-08-24T12:40:33Z Hunsvotti 6338 /* atexit */ wikitext text/x-wiki {{Edellinen-seuraava+}} Ohjelman suoritus päättyy, kun suorituksessa päästään pääohjelman loppuun. Myös käsittelemättömät virheet lopettavat ohjelman. Ohjelman voi lopettaa kesken suoritusta <tt>sys.exit</tt>-funktiolla tai heittämällä <tt>SystemExit</tt>-virheen. Molemmat ottavat ensimmäiseksi parametriksi virhekoodin, joka palautetaan ohjelman käynnistäneelle päätteelle. Käytännön mukaan ohjelma, joka suoritettiin loppuun normaalisti palauttaa 0 ja jonkin virheen takia keskeytetty ohjelma palauttaa kokoinaisluvun väliltä 1–127. Yleensä luku on 1, mutta sitä voi tarvittessa käyttää välittämään virheen laatu ohjelman suorittaneelle päätteelle. Kun <tt>sys.exit</tt>-funktiolle antaa parametriksi virhetekstin, palauttaa tulostetaan teksti ja sen jälkeen palautetaan virhekoodi 1. <syntaxhighlight lang="python"> import sys if len(sys.argv) != 1: # Ensimmäinen argumentti on aina skriptitiedoston nimi. sys.exit("Virheellinen määrä argumentteja") # Palauttaa koodin 1 if len(sys.argv) == 2 and sys.argv[1] == "-h": print(f"Käyttö: {sys.argv[0]} <tiedosto>") sys.exit(0) # Palauttaa koodin 0 # Ohjelman varsinainen koodi, jossa käytetään parametria argv[1]. </syntaxhighlight> <tt>SystemExit</tt>-poikkeus ottaa myös parametriksi virhekoodin tai virhetekstin, mutta se heitetään kuten poikkeukset. <syntaxhighlight lang="python"> raise SystemExt(0) raise SystemExt("Dääng!") </syntaxhighlight> On tärkeää, että ohjelma palautta 0 normaain suorituksen lopuksi ja arvon 1–127 epäonnistuneen suorituksen lopuksi, jotta ohjelmaa voi käyttää komentorivillä osana lauseketta. On olemassa myös funktiot <tt>exit</tt> ja <tt>quit</tt>. Nämä on kuitenkin tarkoitettu apufunktioksi interaktiivisesta tulkista poistumiseen. Niitä ei pidä käyttää ohjelman lopettamiseen. == <tt>atexit</tt> == Moduulissa <tt>atexit</tt> on funktio <tt>register</tt>, jolla voi rekisteröidä ohjelman lopetuksessa suoritettavan käsittelijäfunktion. Käsittelijäfunktiossa voi esimerkiksi tallentaa keskeneräisen tiedon muistista tai sulkea tietoliikenneyhteydet. Käsittelijäfunktoita voi rekisteröidä useta. <syntaxhighlight lang="python"> import atexit def tallenna_logi(): log.tallenna() atexit.register(tallenna_logi) </syntaxhighlight> Funkiota voi käyttää myös dekoraattorisyntaksilla. <syntaxhighlight lang="python"> @atexit.register def tallenna_logi(): log.tallenna() </syntaxhighlight> Funktiolla <tt>unregister</tt> voi poistaa aiemmin rekisteröidyn käsitteljäfunktion. <syntaxhighlight lang="python"> atexit.unregister(tallenna_logi) </syntaxhighlight> {{Python 3}} [[Luokka:Python|{{SUBPAGENAME}}]] l6uft310sydh4rn80pm820ksml9pxwx 2 19099 140479 2022-08-24T16:28:04Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Käyttäjäsivun aloitus. wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. pn09v79g9ag3nh65qpl47mywcw921mo 140481 140479 2022-08-24T17:51:37Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/A/]] - [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]]- [[/A/]] hfbth23asysbjq4um7wgvgjroqse3ew 140483 140481 2022-08-24T17:58:12Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/A/]] - [[/B/]]- [[/C/]]- [[/D/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] hs4ngahfnm6o4g47ti1l7fu3zem09mq 140486 140483 2022-08-24T18:04:22Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/B/]]- [[/C/]]- [[/D/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] 7vb2yy1qgxfrlz2z1v5jg7xs219hnd8 140487 140486 2022-08-24T18:09:14Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/C/]]- [[/D/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] Agnostisismi Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan "tietoa" tai "tuntemista" merkitsevä sana. Käsite merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvyttömyyttä tietää. Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia on kahta päätyyppiä ja erilaiset versiot asettuvat niiden väliin: Thomas H. Huxleyn agnostisismi tulee hyvin lähelle kriittistä (maltillista) ateismia. Huxley (1825-1895) kirjoitti: "Agnostisismi on uskoa erään periaatteen pätevyyteen. Tämä periaate voidaan lausua eri tavoin, mutta ne kaikki päätyvät tähän: ihmisen on väärin sanoa, että hän on varma minkä hyvänsä väitteen objektiivisesta totuudesta, ellei hän voi osoittaa todistusaineistoa, joka johdonmukaisesti oikeuttaa tämän varmuuden. Tämä on se mitä agnostisismi väittää ja minun mielestäni siinä on kaikki mikä on olennaista agnostisismille. Se, minkä agnostikot kieltävät ja hylkäävät on vastakkainen oppi, että on olemassa väitteitä, jotka ihmisten on uskottava ilman loogisesti riittävää näyttöä". Agnostikot eivät väitä, että jumaluuksia olisi olemassa mutta eivät myöskään ettei niitä olisi. Erona maltilliseen ateismiin on siis se, että Huxley ei hyväksy "todistuksen taakka on väitteen esittäjällä" -ajattelua, vaan jättää kysymyksen jumalan/jumaluuksien olemassaolosta avoimeksi. Todettakoon, että Huxley oli hyvin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen agnostisismin määritelmissään. Tässä esitettiin selkein versio. Herbert Spencerin (1820-1903) agnostisismi on nykyisin yleisin agnostisismin laji. Sitä kuvaavat hyvin seuraavat väittämät: "minkään perimmäistä olemusta ei voida tietää", "ihmisälyn toimintapiirille on olemassa rajat", ja "ihmisen on mahdotonta saada tuonpuoleisista asioista mitään varmaa ja lopullista tietoa". Spenceriläinen agnostisismi väittää siis tietävänsä, ettei voida tietää. Se, mitä sitten ei voida tietää, koskee nimenomaan "tuonpuoleisia asioita" (jumala/jumalat, kuoleman jälkeinen elämä, taivas/helvetti jne.). Agnostikot esittävät, että on olemassa "valkoinen alue", joukko maailmaa koskevia kysymyksiä, joiden voidaan etukäteen sanoa jäävät tieteen (ja ihmisymmärryksen) ulkopuolelle. Spenceriläisen agnostisismin kannattajilta voidaan kysyä: kuinka voidaan tietää, ettei voida tietää? Mihin heidän "tietonsa" perustuu? Terävää agnostisismin kritiikkiä löytyy Madalyn Murray O'Hairin kirjasta "Ateistit ja agnostikot"(1986). Tieto-opillinen agnostisismi (Hume, Kant) eli kantilaiseksi agnostisismiksi kutsuttu näkemys kieltää ulkomaailman tiedostettavuuden. Immanuel Kant erotti jyrkästi toisistaan "oliot sinänsä" (noumeenit), joita ei voi tiedostaa, ja "oliot meitä varten" (fenomeenit), jotka ovat meille ilmeneviä olioita (noumeenien ilmentymiä meille). Maailman olioista sellaisina kuin ne ovat meistä riippumatta (noumeenit), ei meillä voi olla selkeitä ja eriytyneitä käsitteitä ja käsityksiä. Tietomme kohde ei siis ole todellisuus sinänsä, vaan aistimusyhdistelmät. Tieteellinen realismi korvaa Kantin erottelun toisen tyyppisellä erottelulla: ilmikuva - tieteellinen kuva ja katsoo, että tieteellisistä objekteista voi luonnollisesti saada tietoa (ei välttämättä aistihavainnoin, vaan luomalla ja testaamalla teorioita). Ilmikuvalla tarkoitetaan meidän arkipäiväistä tapaamme hahmottaa ja käsitteellistä maailmaa, jonka olemme jo lapsena omassa kulttuurissamme oppineet. Tieteellinen kuva taas on tieteen antama ja käsitteellistämä kuva (syväkairaus) maailmasta. Marxilaisessa Kant-kritiikissä korvattiin Kantin erottelu erottelulla jo tiedostettuun (ilmiö) ja vielä tiedostamattomaan (olemus). Tiedostaminen on sen mukaan jatkuvaa liikettä ilmiöstä olemukseen, tunnetusta tuntemattomaan, joka on tiedostettavissa. Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. glggotdm30xtcp965upragrg5siwpuu 140489 140487 2022-08-24T18:13:59Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/D/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] Agnostisismi Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan "tietoa" tai "tuntemista" merkitsevä sana. Käsite merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvyttömyyttä tietää. Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia on kahta päätyyppiä ja erilaiset versiot asettuvat niiden väliin: Thomas H. Huxleyn agnostisismi tulee hyvin lähelle kriittistä (maltillista) ateismia. Huxley (1825-1895) kirjoitti: "Agnostisismi on uskoa erään periaatteen pätevyyteen. Tämä periaate voidaan lausua eri tavoin, mutta ne kaikki päätyvät tähän: ihmisen on väärin sanoa, että hän on varma minkä hyvänsä väitteen objektiivisesta totuudesta, ellei hän voi osoittaa todistusaineistoa, joka johdonmukaisesti oikeuttaa tämän varmuuden. Tämä on se mitä agnostisismi väittää ja minun mielestäni siinä on kaikki mikä on olennaista agnostisismille. Se, minkä agnostikot kieltävät ja hylkäävät on vastakkainen oppi, että on olemassa väitteitä, jotka ihmisten on uskottava ilman loogisesti riittävää näyttöä". Agnostikot eivät väitä, että jumaluuksia olisi olemassa mutta eivät myöskään ettei niitä olisi. Erona maltilliseen ateismiin on siis se, että Huxley ei hyväksy "todistuksen taakka on väitteen esittäjällä" -ajattelua, vaan jättää kysymyksen jumalan/jumaluuksien olemassaolosta avoimeksi. Todettakoon, että Huxley oli hyvin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen agnostisismin määritelmissään. Tässä esitettiin selkein versio. Herbert Spencerin (1820-1903) agnostisismi on nykyisin yleisin agnostisismin laji. Sitä kuvaavat hyvin seuraavat väittämät: "minkään perimmäistä olemusta ei voida tietää", "ihmisälyn toimintapiirille on olemassa rajat", ja "ihmisen on mahdotonta saada tuonpuoleisista asioista mitään varmaa ja lopullista tietoa". Spenceriläinen agnostisismi väittää siis tietävänsä, ettei voida tietää. Se, mitä sitten ei voida tietää, koskee nimenomaan "tuonpuoleisia asioita" (jumala/jumalat, kuoleman jälkeinen elämä, taivas/helvetti jne.). Agnostikot esittävät, että on olemassa "valkoinen alue", joukko maailmaa koskevia kysymyksiä, joiden voidaan etukäteen sanoa jäävät tieteen (ja ihmisymmärryksen) ulkopuolelle. Spenceriläisen agnostisismin kannattajilta voidaan kysyä: kuinka voidaan tietää, ettei voida tietää? Mihin heidän "tietonsa" perustuu? Terävää agnostisismin kritiikkiä löytyy Madalyn Murray O'Hairin kirjasta "Ateistit ja agnostikot"(1986). Tieto-opillinen agnostisismi (Hume, Kant) eli kantilaiseksi agnostisismiksi kutsuttu näkemys kieltää ulkomaailman tiedostettavuuden. Immanuel Kant erotti jyrkästi toisistaan "oliot sinänsä" (noumeenit), joita ei voi tiedostaa, ja "oliot meitä varten" (fenomeenit), jotka ovat meille ilmeneviä olioita (noumeenien ilmentymiä meille). Maailman olioista sellaisina kuin ne ovat meistä riippumatta (noumeenit), ei meillä voi olla selkeitä ja eriytyneitä käsitteitä ja käsityksiä. Tietomme kohde ei siis ole todellisuus sinänsä, vaan aistimusyhdistelmät. Tieteellinen realismi korvaa Kantin erottelun toisen tyyppisellä erottelulla: ilmikuva - tieteellinen kuva ja katsoo, että tieteellisistä objekteista voi luonnollisesti saada tietoa (ei välttämättä aistihavainnoin, vaan luomalla ja testaamalla teorioita). Ilmikuvalla tarkoitetaan meidän arkipäiväistä tapaamme hahmottaa ja käsitteellistä maailmaa, jonka olemme jo lapsena omassa kulttuurissamme oppineet. Tieteellinen kuva taas on tieteen antama ja käsitteellistämä kuva (syväkairaus) maailmasta. Marxilaisessa Kant-kritiikissä korvattiin Kantin erottelu erottelulla jo tiedostettuun (ilmiö) ja vielä tiedostamattomaan (olemus). Tiedostaminen on sen mukaan jatkuvaa liikettä ilmiöstä olemukseen, tunnetusta tuntemattomaan, joka on tiedostettavissa. Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. aupikrm1ss0fkjh66dq4u8dos6a2yei 140490 140489 2022-08-24T18:16:28Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/D/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] Tieto-opillinen agnostisismi (Hume, Kant) eli kantilaiseksi agnostisismiksi kutsuttu näkemys kieltää ulkomaailman tiedostettavuuden. Immanuel Kant erotti jyrkästi toisistaan "oliot sinänsä" (noumeenit), joita ei voi tiedostaa, ja "oliot meitä varten" (fenomeenit), jotka ovat meille ilmeneviä olioita (noumeenien ilmentymiä meille). Maailman olioista sellaisina kuin ne ovat meistä riippumatta (noumeenit), ei meillä voi olla selkeitä ja eriytyneitä käsitteitä ja käsityksiä. Tietomme kohde ei siis ole todellisuus sinänsä, vaan aistimusyhdistelmät. Tieteellinen realismi korvaa Kantin erottelun toisen tyyppisellä erottelulla: ilmikuva - tieteellinen kuva ja katsoo, että tieteellisistä objekteista voi luonnollisesti saada tietoa (ei välttämättä aistihavainnoin, vaan luomalla ja testaamalla teorioita). Ilmikuvalla tarkoitetaan meidän arkipäiväistä tapaamme hahmottaa ja käsitteellistä maailmaa, jonka olemme jo lapsena omassa kulttuurissamme oppineet. Tieteellinen kuva taas on tieteen antama ja käsitteellistämä kuva (syväkairaus) maailmasta. Marxilaisessa Kant-kritiikissä korvattiin Kantin erottelu erottelulla jo tiedostettuun (ilmiö) ja vielä tiedostamattomaan (olemus). Tiedostaminen on sen mukaan jatkuvaa liikettä ilmiöstä olemukseen, tunnetusta tuntemattomaan, joka on tiedostettavissa. Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. oheu34e738l4egzf6o7mqjzibcgwvxi 140492 140490 2022-08-24T18:17:53Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/D/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. ezckwomjiwlrshhzzpfjrfbq3qq6lik 140494 140492 2022-08-24T18:19:46Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/Animismi/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. ku969zeavczssxryic5xp02j4y0z4df 140495 140494 2022-08-24T18:21:12Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/Animismi/]]- [[/E/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. a5vjggfugnahqp48a7gec23sespydm3 140497 140495 2022-08-24T18:23:23Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/Animismi/]]- [[//Antropomorfismi]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] ky7p33v4lbn0xih50vnxc05s3ecgl48 140498 140497 2022-08-24T18:23:57Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]- [[/Agnostisismi/]]- [[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]- [[/F/]]- [[/G/]]- [[/H/]]- [[/I/]]- [[/J/]] awktugdsu00au6tpwxihhur69e90wi7 140500 140498 2022-08-24T18:27:04Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' - [[/Ad hoc/]] - [[/Affekti/]]-[[/Agnostisismi/]]- [[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]-[[/F/]]- [[/G/]]-[[/H/]]-[[/I/]]-[[/J/]] hwrup9ygxb5b92yzg0tjexh4wctzgmx 140501 140500 2022-08-24T18:28:54Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]-[[/F/]]- [[/G/]]-[[/H/]]-[[/I/]]-[[/J/]] sf6x28g5q66jur4sn90gnqhci1d6seo 140502 140501 2022-08-24T18:29:44Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] b•[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]-[[/F/]]- [[/G/]]-[[/H/]]-[[/I/]]-[[/J/]] jlybhgts392v9aid05vhdnfqcn2lk2l 140503 140502 2022-08-24T18:30:18Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] b•[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]-[[/F/]]- [[/G/]]-[[/H/]]-[[/I/]]-[[/J/]] mbipb9qyk8o9bo03rmg35cmgzcnah76 140504 140503 2022-08-24T18:30:48Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] b•[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]-[[/F/]]- [[/G/]]-[[/H/]]-[[/I/]]-[[/J/]] qosoy6llh14y08nypg9u12349cwpikn 140505 140504 2022-08-24T18:31:17Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]]- [[/Antropomorfismi/]]-[[/F/]]- [[/G/]]-[[/H/]]-[[/I/]]-[[/J/]] sf6x28g5q66jur4sn90gnqhci1d6seo 140506 140505 2022-08-24T18:32:59Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/x/]] b8ks25uop24zwrv3riqdvoi0efqmbi5 140507 140506 2022-08-24T18:35:11Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/x/]] Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. Antropologia Tieteellinen ihmistutkimus, joka jaetaan tavallisesti filosofiseen, biologiseen ja kulttuuri- eli sosiaali- antropologiaan. Antroposofia Itävaltalaisen Rudolf Steinerin kehittämä oppijärjestelmä, spiritualistisesti sävyttynyt maailmankatsomus, joka väittää, että syvintä ja perustavinta tietoa todellisuudesta saa ns. yliaistillisen näkemisen avulla (intuitiivinen kokemus, eläytyminen, meditaatio). Antroposofiaan kuuluu mm. uskomukset henkisen maailman rakenteesta ja sen eri tasoista, luonnon henkisistä olennoista ja planetaarisista kehityskausista. Antroposofian mukaan ihmisellä on fyysinen ruumis, eetteri- ja sieluruumis sekä minä. Ihmisen kehitysprosessi toteutuu jälleensyntymisten kuluessa, jossa vaikuttavat kohtalon (Karman) lainalaisuudet. Kuolemassa ihmisen varsinainen olemus siirtyy puhtaaseen henkimaailmaan. Ovelana miehenä Steiner otti aineistoa myös kristinuskosta: vaikka jokainen kantaa vastuun karman lain mukaisesti, "Kristuksen armo" voi kumota syyllisyyden vaikutukset. Argumentaatio Näkemysten perustelu ja vastaesimerkkien etsintä. Argumentti = peruste, todiste. Astrologia Taikausko, jonka mukaan Auringon, Kuun, planeettojen ja tähtien asemat taivalla vaikuttavat maanpäällisiin tapahtumiin. Astronomia Tähtitiede. 4czm8zqml9ur7psacx9johu3oyiyruy 140508 140507 2022-08-24T18:37:30Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/x/]] Antroposofia Itävaltalaisen Rudolf Steinerin kehittämä oppijärjestelmä, spiritualistisesti sävyttynyt maailmankatsomus, joka väittää, että syvintä ja perustavinta tietoa todellisuudesta saa ns. yliaistillisen näkemisen avulla (intuitiivinen kokemus, eläytyminen, meditaatio). Antroposofiaan kuuluu mm. uskomukset henkisen maailman rakenteesta ja sen eri tasoista, luonnon henkisistä olennoista ja planetaarisista kehityskausista. Antroposofian mukaan ihmisellä on fyysinen ruumis, eetteri- ja sieluruumis sekä minä. Ihmisen kehitysprosessi toteutuu jälleensyntymisten kuluessa, jossa vaikuttavat kohtalon (Karman) lainalaisuudet. Kuolemassa ihmisen varsinainen olemus siirtyy puhtaaseen henkimaailmaan. Ovelana miehenä Steiner otti aineistoa myös kristinuskosta: vaikka jokainen kantaa vastuun karman lain mukaisesti, "Kristuksen armo" voi kumota syyllisyyden vaikutukset. Argumentaatio Näkemysten perustelu ja vastaesimerkkien etsintä. Argumentti = peruste, todiste. Astrologia Taikausko, jonka mukaan Auringon, Kuun, planeettojen ja tähtien asemat taivalla vaikuttavat maanpäällisiin tapahtumiin. Astronomia Tähtitiede. 1d4qc228w2e0ky16sbreed9hqhijr66 140510 140508 2022-08-24T18:39:39Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Antroposofia/]] •[[/x/]] Argumentaatio Näkemysten perustelu ja vastaesimerkkien etsintä. Argumentti = peruste, todiste. Astrologia Taikausko, jonka mukaan Auringon, Kuun, planeettojen ja tähtien asemat taivalla vaikuttavat maanpäällisiin tapahtumiin. Astronomia Tähtitiede. cztyq7zcrfx00e0h1lm1wybjikb4t72 140511 140510 2022-08-24T18:40:31Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/x/]] Astrologia Taikausko, jonka mukaan Auringon, Kuun, planeettojen ja tähtien asemat taivalla vaikuttavat maanpäällisiin tapahtumiin. Astronomia Tähtitiede. 7buj0brld75svi3pjbr2k8nzer3md5k 140513 140511 2022-08-24T18:42:01Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/x/]] Astronomia Tähtitiede. rnn00px8lwylf7tsakltxlrjkkqeqa9 140515 140513 2022-08-24T18:43:11Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/x/]] bv7gufumc5c4ta7fms9xpp6n1p4jw05 140517 140515 2022-08-24T18:48:58Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/x/]] Ateismi A ilmaisee ominaisuuden puuttumista tai poissaoloa, Teismi tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Jyrkempi ateismin laji katsoo, että jumalan tai jumalien olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena (teismi on kumottavissa oleva tai vääräksi osoitettavissa). Maltillisempi ateismin laji toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon puolesta ei ole kyetty esittämään riittäviä todisteita tai perusteluja, ja siksi siihen/ niihin uskominen on perusteetonta ja virheellistä. Teismi nähdään perustelemattomana käsityksenä. Jos ajatellaan spesifisiä (= erityisiä, määriteltyjä) jumaluuksia, kuten esim. juutalaisuuden ja kristinuskon Jahvea, niin jyrkkä ateismi on paikallaan. Väinö Voipio on osoittanut teoksessaan "Pelotuksen uskonto" (1969, s. 123- 130), että kristinuskon jumaluuden olemattomuus voidaan todistaa. Nykyisin jumaluudesta puhutaan yleisemmällä, filosofisella tasolla "korkeimpana voimana", "tuntemattomana" tai "irrationaalisena tekijänä" (K.V.Laurikainen) ilman sen konkreettisempia määritelmiä, joihin voitaisiin pureutua. Tähän maltillinen ateismi on ainoa järkevä suhtautumistapa. Järkevän ateismin määritelmäksi saadaan siis seuraava: Ateismi on näytön puuttumisesta seuraavaa uskon puuttumista jumalan/jumaluuksien olemassaoloon. Emme voi varmasti tietää, etteikö jokin "korkeampi voima" voisi olla olemassa. Mutta sen me tiedämme varmasti, ettei siitä ole mitään sellaista pätevää näyttöä, joka tekisi sellaiseen uskomisesta perustellun ja hyväksyttävän näkemyksen. Ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta. Todistamisvelvollisuus tai tieteellisesti/filosofisesti koeteltavien perustelujen esittämisvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin (väittää jotakin todellisuudesta). Epäilijän velvollisuus on yrittää kumota olemassaoloväitteelle esitetyt todisteet ja perustelut. David Humen ja Immanuel Kantin murskaavan kritiikin jälkeen (1700-luku) onkin esitetty enää vanhojen jumaltodistusten muunnelmia. Ateisti on henkilö, joka elää elämäänsä ilman uskoa jumalan/jumaluuksien olemassaoloon ja vaikutukseen (without a belief in God - George H. Smith). Madalyn Murray O'Hair on määritellyt ateistin hauskasti: "Ateisti on yksinkertaisesti henkilö, joka on uskonnosta vapaa. Minkälainen apina tahansa sinulla on selässäsi, Ateistilla ei ole samanlaista taakkaa. Elämä on se, mitä sinulla on. Älä heitä sitä pois jonkin lyhytaikaisen "totuuden" hämmentävässä takaa-ajossa, jolla ei ole mitään sisältöä ja joka ei voi tehdä elämääsi paremmaksi tässä ja nyt" (Ateistit ja agnostikot, 1986 s.56). Ateismi voidaan määritellä toisinkin. Filosofian professori Ilkka Niiniluoto on määritellyt ateismin uskoksi jumalan olemattomuuteen (kts. keskustelua VA 6/ 90). Auktoriteetti Arvovalta, vaikutusvalta. Auktoriteetilla (henkilö, kirja, laitos jne.) on asiantuntemukseen tai muuhun luottamusta herättävään seikkaan perustuvaa valtaa ohjata ja vaikuttaa. Tieteessä ja monissa ammateissa (esim. lääkäri) joudutaan turvautumaan asiantuntija-auktoriteetteihin, koska yksilö voi itse vakuuttautua vain pienestä osasta tietoa, mutta tarvitsee sitä paljon laajemmin työssään/tutkimuksessaan. Tällöin on tärkeää muistaa, että tieteellinen auktoriteettikin "kuluu" ja vanhenee, koska mikään tieto ei ole lopullista, tulokset ovat aina alustavia ja sidoksissa tiettyihin edellytyksiin. Uskontoon liittyen kts. dogmi. B 7s1tayitatcdj7bzcya1u7mx1gd4ky1 140519 140517 2022-08-24T18:52:49Z Välkky 10105 Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]] •[[/x/]] B” wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]] •[[/x/]] B nra4f73ivbzqep79k7c1e0w9nbkmcoi 140521 140519 2022-08-24T18:57:07Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]] '''B''' •[[/x/]] •[[/x/]] i8xtfk8qc6wwh60lnyzs9i8aesnqusf 140522 140521 2022-08-24T18:58:42Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Käyttäjäsivun aloitus. '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/x/]] •[[/x/]] bscmgu8jge8st84udom87mm9sikcnea 140523 140522 2022-08-24T19:03:05Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/x/]] •[[/x/]] ouo0tsfpu7djz0jihznelgi25t6yp2v 140524 140523 2022-08-24T19:23:06Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/x/]] •[[/x/]] Bioenergia Luonnonmystiikkaan liittyvä elämänvoiman käsite. Biorytmit Wilhelm Fliessin teoria, jonka mukaan 23 ja 28 päivän jaksot vaikuttavat oleellisesti ihmisen fysiologiaan ja henkiseen terveyteen. Myöhemmin teoriaa on täydennetty vielä 33 päivän jaksolla. Selkeä näennäistiede. Biologismi Oppisuunta, joka pyrkii selittämään yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla. Buddhalaisuus Myyttisen Gautama Siddhartan (n. 400-luku e.a.a.) perustamaksi väitetty uskonto, jonka pääsuuntauksia ovat hinajanabuddhalaisuus ja mahajanabuddhalaisuus. Viimeksi mainittu muistuttaa enemmän tavanomaisia uskontoja. Se on jakaantunut lukuisiin lahkoihin (esim. Tiibetin laamalaisuus). Sille on tunnusomaista kuvien (erityisesti Buddhan kuvien) palvonta, rukoilu ja usein monijumalinen kansanusko. Mahajanabuddhalainen pyrkii itse tulemaan buddhaksi ja kiinnittää myös siksi huomiota lähimmäisten kärsimyksiin. Mahajana-koulukunta tuntee bodhisattvan eli täydellisyyden saavuttaneen ihmisen käsitteen. Bodhisattva ei myötätunnostaan luomakuntaa kohtaan siirry Nirvanaan, vaan jää auttamaan kaikkia eläviä olentoja vapautumiseen. Hinajanabuddhalaisuus on yksilöllisempi oppi, jonka eräiden muotojen voidaan katsoa edustavan filosofiaa eikä niinkään uskontoa (esim. Sangharakshitan länsimainen buddhalaisuus). Meidän kohtalomme riippuu entisistä teoista (Karma) eli se mitä me ja meidän elämämme on, johtuu siitä miten olemme eläneet aiemman elämämme. Jälleensyntymisestä yritetään vapautua ja saavuttaa Nirvana, elämänjanon sammuminen, kärsimyksen lakkaaminen. Hinajana- koulukunta painottaa maailmasta vetäytymisen merkitystä ja uskoo, että vain munkki voi saavuttaa Nirvanan. D Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. c8lpeab8svuf77bezoe1er53zgyvnb4 140525 140524 2022-08-24T19:39:59Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/x/]] Biorytmit Wilhelm Fliessin teoria, jonka mukaan 23 ja 28 päivän jaksot vaikuttavat oleellisesti ihmisen fysiologiaan ja henkiseen terveyteen. Myöhemmin teoriaa on täydennetty vielä 33 päivän jaksolla. Selkeä näennäistiede. Biologismi Oppisuunta, joka pyrkii selittämään yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla. Buddhalaisuus Myyttisen Gautama Siddhartan (n. 400-luku e.a.a.) perustamaksi väitetty uskonto, jonka pääsuuntauksia ovat hinajanabuddhalaisuus ja mahajanabuddhalaisuus. Viimeksi mainittu muistuttaa enemmän tavanomaisia uskontoja. Se on jakaantunut lukuisiin lahkoihin (esim. Tiibetin laamalaisuus). Sille on tunnusomaista kuvien (erityisesti Buddhan kuvien) palvonta, rukoilu ja usein monijumalinen kansanusko. Mahajanabuddhalainen pyrkii itse tulemaan buddhaksi ja kiinnittää myös siksi huomiota lähimmäisten kärsimyksiin. Mahajana-koulukunta tuntee bodhisattvan eli täydellisyyden saavuttaneen ihmisen käsitteen. Bodhisattva ei myötätunnostaan luomakuntaa kohtaan siirry Nirvanaan, vaan jää auttamaan kaikkia eläviä olentoja vapautumiseen. Hinajanabuddhalaisuus on yksilöllisempi oppi, jonka eräiden muotojen voidaan katsoa edustavan filosofiaa eikä niinkään uskontoa (esim. Sangharakshitan länsimainen buddhalaisuus). Meidän kohtalomme riippuu entisistä teoista (Karma) eli se mitä me ja meidän elämämme on, johtuu siitä miten olemme eläneet aiemman elämämme. Jälleensyntymisestä yritetään vapautua ja saavuttaa Nirvana, elämänjanon sammuminen, kärsimyksen lakkaaminen. Hinajana- koulukunta painottaa maailmasta vetäytymisen merkitystä ja uskoo, että vain munkki voi saavuttaa Nirvanan. D Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. oi1lwuh15l69v46ez82z8frg9uvs2nn 140527 140525 2022-08-24T19:42:12Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/x/]] Biologismi Oppisuunta, joka pyrkii selittämään yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla. Buddhalaisuus Myyttisen Gautama Siddhartan (n. 400-luku e.a.a.) perustamaksi väitetty uskonto, jonka pääsuuntauksia ovat hinajanabuddhalaisuus ja mahajanabuddhalaisuus. Viimeksi mainittu muistuttaa enemmän tavanomaisia uskontoja. Se on jakaantunut lukuisiin lahkoihin (esim. Tiibetin laamalaisuus). Sille on tunnusomaista kuvien (erityisesti Buddhan kuvien) palvonta, rukoilu ja usein monijumalinen kansanusko. Mahajanabuddhalainen pyrkii itse tulemaan buddhaksi ja kiinnittää myös siksi huomiota lähimmäisten kärsimyksiin. Mahajana-koulukunta tuntee bodhisattvan eli täydellisyyden saavuttaneen ihmisen käsitteen. Bodhisattva ei myötätunnostaan luomakuntaa kohtaan siirry Nirvanaan, vaan jää auttamaan kaikkia eläviä olentoja vapautumiseen. Hinajanabuddhalaisuus on yksilöllisempi oppi, jonka eräiden muotojen voidaan katsoa edustavan filosofiaa eikä niinkään uskontoa (esim. Sangharakshitan länsimainen buddhalaisuus). Meidän kohtalomme riippuu entisistä teoista (Karma) eli se mitä me ja meidän elämämme on, johtuu siitä miten olemme eläneet aiemman elämämme. Jälleensyntymisestä yritetään vapautua ja saavuttaa Nirvana, elämänjanon sammuminen, kärsimyksen lakkaaminen. Hinajana- koulukunta painottaa maailmasta vetäytymisen merkitystä ja uskoo, että vain munkki voi saavuttaa Nirvanan. D Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 7celred0sqimg3alumu1try9x4309wu 140529 140527 2022-08-24T19:44:05Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/x/]] Buddhalaisuus Myyttisen Gautama Siddhartan (n. 400-luku e.a.a.) perustamaksi väitetty uskonto, jonka pääsuuntauksia ovat hinajanabuddhalaisuus ja mahajanabuddhalaisuus. Viimeksi mainittu muistuttaa enemmän tavanomaisia uskontoja. Se on jakaantunut lukuisiin lahkoihin (esim. Tiibetin laamalaisuus). Sille on tunnusomaista kuvien (erityisesti Buddhan kuvien) palvonta, rukoilu ja usein monijumalinen kansanusko. Mahajanabuddhalainen pyrkii itse tulemaan buddhaksi ja kiinnittää myös siksi huomiota lähimmäisten kärsimyksiin. Mahajana-koulukunta tuntee bodhisattvan eli täydellisyyden saavuttaneen ihmisen käsitteen. Bodhisattva ei myötätunnostaan luomakuntaa kohtaan siirry Nirvanaan, vaan jää auttamaan kaikkia eläviä olentoja vapautumiseen. Hinajanabuddhalaisuus on yksilöllisempi oppi, jonka eräiden muotojen voidaan katsoa edustavan filosofiaa eikä niinkään uskontoa (esim. Sangharakshitan länsimainen buddhalaisuus). Meidän kohtalomme riippuu entisistä teoista (Karma) eli se mitä me ja meidän elämämme on, johtuu siitä miten olemme eläneet aiemman elämämme. Jälleensyntymisestä yritetään vapautua ja saavuttaa Nirvana, elämänjanon sammuminen, kärsimyksen lakkaaminen. Hinajana- koulukunta painottaa maailmasta vetäytymisen merkitystä ja uskoo, että vain munkki voi saavuttaa Nirvanan. D Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. hoody9wobbs7raga60e6q8t2p0i7r4l 140531 140529 2022-08-24T19:45:43Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]] •[[/x/]] D Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. g5f77ouu140mpvckntdtfs44t7v9vf1 140533 140531 2022-08-24T19:49:12Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/x/]] Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. iw0ujij1ws9f2txza8mb0mun43conda 140535 140533 2022-08-24T19:54:08Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/x/]] Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. bg95aphg8ak2tc4n4pfvnu1261ldo1z 140537 140535 2022-08-24T19:56:07Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/x/]] Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. sb9xuyeqwun11ic4bu1xy766xg6b5br 140539 140537 2022-08-24T19:57:32Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/x/]] Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 0ru8pn51wqdh06g6nv6j76k7wfh6mdd 140541 140539 2022-08-24T19:59:27Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]] •[[/x/]] E Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. i0pce8zotm5b0hozklc4qpy5v1ot107 140543 140541 2022-08-24T20:02:12Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/x/]] Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. lthzqfcf0uqn1aukhw85u2w6gpji0yn 140545 140543 2022-08-24T20:03:48Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/x/]] Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. n7jjbuewoqu7c1wtcf8qw0siv7ua4om 140547 140545 2022-08-24T20:06:13Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/x/]] Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. c9klcvmkmty6z33siwhomuf1w391qgq 140549 140547 2022-08-24T20:07:37Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/x/]] Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 6v3pbmuo1naqetw05n60nrg00xr99v0 140551 140549 2022-08-24T20:10:00Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/x/]] Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 5zr1xng3p1g9pbgvitfhr2jpuqrl6xb 140553 140551 2022-08-24T20:11:44Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/x/]] Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 3esjybgs35asym8rhzx4hgrt8lkfquh 140555 140553 2022-08-24T20:13:11Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/x/]] Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. heyngf0g6ccq2tbi4lr6ohht1s03czy 140557 140555 2022-08-24T20:17:15Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/x/]] Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. ke1q2lgi5bbat4fuwl07ae8i15xbu38 140559 140557 2022-08-24T20:23:23Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/x/]] Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. d3foif8r7kw40a4uhylprj49iw57cx0 140561 140559 2022-08-24T20:24:46Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/x/]] ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. iuvwgut56wkx9w603hl1kwugk3w2ygv 140563 140561 2022-08-24T20:26:15Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/x/]] Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 6apsi09rrnyn67bp73qiovci4yzjwsi 140565 140563 2022-08-24T20:27:42Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/x/]] Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 1luqn7uh7axonukjv5ixolt5ayyozb5 140567 140565 2022-08-24T20:29:06Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/x/]] Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 21gydbtbaqw040hu9cp17z2ou5yi8gf 140569 140567 2022-08-24T20:31:37Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/x/]] Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. t5zhy3bievo8xthr104vfawjj1qqyw1 140571 140569 2022-08-24T20:32:57Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] •[[/x/]] F Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. e3694fsbqsmdmaozz62ec75uoxa0wc9 140573 140571 2022-08-24T20:36:30Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/x/]] Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. 7ffhafle8moreah2p4xpmx1cbh9s79u 140575 140573 2022-08-24T20:39:24Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]] •[[/x/]] G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. pa7l0vhoccvjikptp064c05sexe1yzf 140577 140575 2022-08-24T20:55:42Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]] •[[/x/]] G Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. bsr4iugiavwnf1sl6jjk7ulcui6ic0l 140578 140577 2022-08-25T04:07:22Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/x/]] Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. qoa50zvzxf0oee3qzsua1px66sphkj8 140580 140578 2022-08-25T04:09:08Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]] •[[/x/]] H Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 8njrxb0ht3y4h8qztk68yxmeizi9ymm 140582 140580 2022-08-25T04:12:09Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/x/]] Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. fh7o37nt6z827ught922bmfe079self 140584 140582 2022-08-25T04:13:58Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/x/]] Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 6e8nwgv97pl1z9cgxj5068pqi3zkpef 140586 140584 2022-08-25T04:15:34Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/x/]] Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 6zy5r52xmwqthodhkjj5cmklpng8zbp 140588 140586 2022-08-25T04:17:09Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/x/]] Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 51b7x59blnq2l88ttqje9yg04wrtdsx 140590 140588 2022-08-25T04:19:16Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/x/]] Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 56ox6nitoq4ozay2d35rxo0m6858wzu 140592 140590 2022-08-25T04:21:02Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/x/]] Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 56ui6eyn9a0pdu1xchy19bpdj85ngmu 140594 140592 2022-08-25T04:22:26Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/x/]] Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 50atvfd8ty07nfsupzq1hh6glgd1wzi 140596 140594 2022-08-25T04:23:55Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/x/]] Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 8hhfsxbb3i6xwytwinwf39nt8la7hbn 140598 140596 2022-08-25T04:26:22Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/x/]] Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. mled9yn4v6q3ctxgrdlpm74l9zdf5cd 140600 140598 2022-08-25T04:30:14Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]] •[[/x/]] I Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 99e013zfqbd87qo21nlwlbzflshv7t7 140602 140600 2022-08-25T04:33:57Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/x/]] Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 9m7m6u9iv40nlmpybddrbjm6jrc5ldw 140604 140602 2022-08-25T04:36:29Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/x/]] Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 6eksx1g0ms6feovztmzrrfi2ewl4yru 140606 140604 2022-08-25T04:37:59Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/x/]] Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. krwfj02e3m1vvmk6w7d7vit06xplfpn 140608 140606 2022-08-25T05:16:59Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/x/]] Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. t6w2krt8ytgd4qbzpfb7e2ekx1vhrg1 140610 140608 2022-08-25T05:19:16Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 08pa2nohvnwjd653r74skdfzh6cmel5 140612 140610 2022-08-25T05:20:55Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. d00q8kkvuso2at9gdspw3eoxu96rn1k 140614 140612 2022-08-25T05:21:53Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. si451gy2h8pazp47r5t1vlxauhmmxcv 140616 140614 2022-08-25T05:24:17Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. jmuoqjkxw0jploaiofqdc7cpe8e1quq 140618 140616 2022-08-25T05:25:06Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/x/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. rprfrfew52ztfmwlt7raqungrb08bqf 140620 140618 2022-08-25T05:27:09Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. jypem20pqb4ytqbsj76zjcw185c724q 140622 140620 2022-08-25T05:29:55Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] •[[/x/]] •[[/x/] •[[/x/]] •[[/x/] J Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. bw8t7n7jh97ce3p97uiyspxal2cgxp6 140624 140622 2022-08-25T05:32:57Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. d4ttzc3kh5rwtvlbjh67977r90ibsvw 140626 140624 2022-08-25T05:35:14Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. s9qrqpphpqlwfa6h66i8adfhc149frb 140628 140626 2022-08-25T05:36:34Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] K Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 4fepoveemb0qvglsisascw76graovva 140630 140628 2022-08-25T05:40:02Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 40kl7p75wr3ms71420xdndmdab7u6wn 140632 140630 2022-08-25T05:42:47Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. s603z3rz263dkdat5blvowiquz6kery 140634 140632 2022-08-25T05:45:05Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. b2ypi2l35fmxyn5wxirtdw7j3s7c5o1 140635 140634 2022-08-25T05:46:19Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. l4nyxxt2jt3cno0fmg46nrnfmsqhq5s 140638 140635 2022-08-25T05:49:22Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Komplementaarinen Täydentävä. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. dg5vvqcelw84zumd7znb2eg4mc9esop 140640 140638 2022-08-25T05:51:59Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. hshmzsl2bbg8yp1o6xzjczipa8xvk13 140642 140640 2022-08-25T05:53:13Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 70minzbkt5e9uxpws4i4eo8vnwozf9z 140644 140642 2022-08-25T05:58:01Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 02nbfve8a5d95wl2fiwkymk3lm763xb 140645 140644 2022-08-25T05:59:10Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 9rdvo0na0ia3tl3eksz073bwmcs5bv4 140647 140645 2022-08-25T06:16:21Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 4v8z3akg4gdpvag2hbgvlmuhn1e9g59 140649 140647 2022-08-25T06:17:22Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] L Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. d0r84hl0uahisbqg2ogynf1yhqh5rjc 140651 140649 2022-08-25T06:19:49Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. m1mk213uhtio9mbb7jkju912jcqnd4q 140652 140651 2022-08-25T06:22:43Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. igyay7t7bc5cpqn4i8i3c1s4f4wbx5q 140654 140652 2022-08-25T06:23:50Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] on selvä. M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. rp1dt49p92ni4z33ub461lpgtsfqn0y 140656 140654 2022-08-25T06:25:15Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] M Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 9d6imskcrvbzg6buj9i4i5sjjun1jx8 140658 140656 2022-08-25T06:27:36Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. lqp5q9oxuelchmorldiayajpyrp4wi1 140660 140658 2022-08-25T06:28:47Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 8j70pfjlq5ndrrn13meuaujvycpnyc9 140662 140660 2022-08-25T08:42:32Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 43gh0097wuzd2aac631mgj90iuzb4nq 140664 140662 2022-08-25T08:44:36Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. n4lul7xiq11hmobo6bgw02xew4bx8sl 140666 140664 2022-08-25T08:47:11Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[//]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. blk6q3x0ddu1luc4vgdczv2v2t3ftkm 140667 140666 2022-08-25T08:51:01Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 0to7io345gq9krqk5z9tqwi6om9q9if 140669 140667 2022-08-25T08:52:16Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. ii1bmgodwxsvyrx9w16aa8ffuqv9ce7 140671 140669 2022-08-25T08:53:24Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. n0x5zu1ust9ge5duflj6uo861dmbint 140673 140671 2022-08-25T08:54:32Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. iudc2zh9m4vx4xqyab8evjlppb2weqr 140675 140673 2022-08-25T08:55:48Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. kgw646e15p8bdfp5hajfj6ikm963xcx 140677 140675 2022-08-25T08:56:50Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. kdhfzvrf0fjchhffbd15lkv48hocckg 140679 140677 2022-08-25T08:57:59Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. j7765lnvg26nh0kbz1nno0kt9964zh4 140681 140679 2022-08-25T08:59:13Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. dsvdire2afo9srjsl8qg81cux41pqc9 140683 140681 2022-08-25T09:00:36Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 3f2a6bb5ahsxmssq0t4soch96hwkeey 140685 140683 2022-08-25T09:02:31Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Muhamettilaisuus Kts. Islam. Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. p50y6l3xnhvczxx63wnntfdqibxl8ul 140687 140685 2022-08-25T09:03:36Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. bw7jdesst0ypvg7y26fwyfaaximj5xd 140689 140687 2022-08-25T09:04:49Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. pdf26th41mninmxvrh8owqs4o8ltpuf 140691 140689 2022-08-25T09:05:45Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. lub2jr6gwpczth00forut9euqcyoclk 140693 140691 2022-08-25T09:07:19Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] N Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. ekg57keypemgngkengxntzr5ofz7jyg 140695 140693 2022-08-25T09:10:54Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 5blxoigsroth9umts5oyjgzx0pyy4lc 140697 140695 2022-08-25T09:11:51Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. f306zvm9x2p8wvq78i2jqjtynj8f0al 140699 140697 2022-08-25T09:12:52Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 26wi337krvj1louq85svqilakon1u1v 140701 140699 2022-08-25T09:15:28Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] O Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 9fc0rtjne4tui3oonn0yebdooq8woo3 140703 140701 2022-08-25T09:17:14Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. cnii8a2kru41u7v9di2jnuhnwwjplww 140705 140703 2022-08-25T09:18:37Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. kbdf8ect8b2ux0zkl6hnei3xfophg6v 140707 140705 2022-08-25T09:20:33Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 53uh8xnsrl8j5jrsrc757y82hfrnx4g 140709 140707 2022-08-25T09:22:09Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. h4cj67gt20yp1lg0z4v0a9l8hvbearq 140711 140709 2022-08-25T09:23:05Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. a2kqkan4c7xy0yit9yg7icee7kihqze 140713 140711 2022-08-25T09:24:15Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] P Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. tk8aya2qanbsh617p6uaepu95vyxu34 140715 140713 2022-08-25T09:26:20Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 5y8gk3v7tkpo0w6izsr2j9bsmi88jia 140717 140715 2022-08-25T09:54:51Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 8hmkirtfzhajlygw3gvzvha5hdbj7nm 140719 140717 2022-08-25T09:55:41Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. rsm6unkam2ivd3m9t8nm71jxh1el9ps 140721 140719 2022-08-25T09:56:47Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Paranormaali Määritelty s.23. Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. tokn5yzczv2farekhxwpei5jhqnpvbs 140723 140721 2022-08-25T09:57:53Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. mra3mxlqvnp1valgxcthzjmdqo8mya9 140725 140723 2022-08-25T09:59:15Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Paternalismi Määritelty s.21. Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. cmldiu86ttoiqe0u92tso40k76lsykf 140727 140725 2022-08-25T10:01:23Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. jiabd470pcb86l02zx3h4a9r5ftdezt 140729 140727 2022-08-25T10:02:35Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. g2p5rtnqygynl5pqluib42oarukj0yt 140731 140729 2022-08-25T10:03:43Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 1v78nvzriwpk5kybb46e04kt9fwo1zo 140733 140731 2022-08-25T10:05:16Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. bj4sd6qystbtab72rsb71qq6qsts4pz 140735 140733 2022-08-25T10:06:20Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. fhouonj81n2kfta3ztmnauviwfy8etn 140737 140735 2022-08-25T10:07:38Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. db95fjotw103cetcaeq5jocrzj8ce2o 140739 140737 2022-08-25T10:08:55Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. pppsabhpsi6u9dv0o76lrha3fr8aytc 140741 140739 2022-08-25T10:10:06Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. qizmduxrqt9fgrcbn4buwrsbolx6pce 140743 140741 2022-08-25T10:11:34Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. b83l11svfej9k4g1qk4ae3ego1eayka 140745 140743 2022-08-25T10:14:44Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 0q4yv1fl6hhsthzg2fivsxbvaroq88m 140747 140745 2022-08-25T10:15:37Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. rabp88n1vjnwg2yp74c32n0w39ul14o 140749 140747 2022-08-25T10:16:42Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 1qjwniz6s70p19126bxckga1vvn2jvr 140751 140749 2022-08-25T10:17:44Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 8fustsno102p3tc6sec65h6kfbzrnie 140753 140751 2022-08-25T10:19:07Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] R Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 15ssat9evltub0lhxur8d9relnfe20q 140755 140753 2022-08-25T10:20:50Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. a3q1gy3s5slg4mfqmzo0ibenv12gk4g 140756 140755 2022-08-25T10:22:31Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. f1runus43c3gqurni7rju6k5cqtj299 140759 140756 2022-08-25T10:26:11Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. i0n3dy7byszwvkuqxtm73w1pxkgkjl2 140761 140759 2022-08-25T10:28:13Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. h49722f3ze6yojzm7sq1lej6qr4xwek 140763 140761 2022-08-25T10:29:27Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 1gqof5i0c7p1wqpjiqebcul5y1v7sca 140765 140763 2022-08-25T10:31:37Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. pxmei6iyzjcvqq9l8q503xqbazhbn54 140767 140765 2022-08-25T10:33:09Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] S Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 3293elzjv5ngqtssa8rznddo374iemg 140769 140767 2022-08-25T10:37:28Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] S Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. eaa982ueizh9dnr3zrrd038ho1t3uqz 140771 140769 2022-08-25T10:38:56Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 3utc8m4jx9cwkh8wq2ki51ze67iqfvb 140773 140771 2022-08-25T11:46:13Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 5ghdpnwdictpxlutbla8gvm9cibwyyp 140775 140773 2022-08-25T11:47:12Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. sms578jr1a95k9u527gxepwcytaza7q 140777 140775 2022-08-25T11:48:13Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/Skientologia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. e6mzl70lz9y4emwt4zeue953ql962rv 140779 140777 2022-08-25T11:49:17Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/Skientologia/]] •[[/Sosiobiologia/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. j6t3io9dpp05z0s1uq16xvpt7phli9r 140782 140779 2022-08-25T11:50:51Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/Skientologia/]] •[[/Sosiobiologia/]] •[[/Spekulaatio/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. 4hqedhoiyu4c2okop07d6fd1jv3yave 140785 140782 2022-08-25T11:52:12Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/Skientologia/]] •[[/Sosiobiologia/]] •[[/Spekulaatio/]] •[[/Spiritismi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. oe1pa3mnirmhn8nskasz14o6kipazbh 140787 140785 2022-08-25T11:52:58Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/Skientologia/]] •[[/Sosiobiologia/]] •[[/Spekulaatio/]] •[[/Spiritismi/]] •[[/Subjektiivinen/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. gjvebx9ixh34r6glayia09xti9yco30 140789 140787 2022-08-25T11:53:48Z Välkky 10105 /* Ateismin avainsanat */ wikitext text/x-wiki == Ateismin avainsanat == '''A''' •[[/Ad hoc/]] •[[/Affekti/]] •[[/Agnostisismi/]] •[[/Animismi/]] •[[/Antropomorfismi/]] •[[/Antropologia/]] •[[/Argumentaatio/]] •[[/Astrologia/]] •[[/Astronomia/]] •[[/Ateismi/]] •[[/Auktoriteetti/]]<BR>'''B''' •[[/Bioenergia/]] •[[/Biorytmit/]] •[[/Biologismi/]] •[[/Buddhalaisuus/]]<br>'''D''' •[[/Deismi/]] •[[/Determinismi/]] •[[/Diskursiivinen ajattelu/]] •[[/Dogmi/]] •[[/Dualismi/]]<br> '''E''' •[[/Ehtoollinen/]] •[[/Eksistentialismi/]] •[[/Eksorkismi/]] •[[/Ekumenia/]] •[[/Emergentti/]] •[[/Emootio/]] •[[/Energia/]] •[[/Epistemologia/]] •[[/Epäjumala/]] •[[/Esitiede/]] •[[/ESP/]] •[[/Eutanasia/]] •[[/Etiikka/]] •[[/Evidenssi/]] •[[/Evoluutio/]] <br> '''F''' •[[/Faktuaalinen totuus/]] •[[/Fundamentalismi/]]<br> '''G''' •[[/Galaksi/]] •[[/Geeni/]]<BR>'''H''' •[[/Hallusinaatio/]] •[[/Hermeneutiikka/]] •[[/Hindulaisuus/]] •[[/Holismi/]] •[[/Homeopatia/]] •[[/Hominidi/]] •[[/Humanismi/]] •[[/Humanoidi/]] •[[/Hypoteesi/]]<br> '''l''' •[[/Idealismi/]] •[[/Ideologia/]] •[[/Ihme/]] •[[/Illuusio/]] •[[/Indoktrinaatio/]] •[[/Informaatio/]] •[[/Inkarnaatio/]] •[[/Introspektio/]] •[[/Intuitio/]] •[[/Irrationaalinen/]] •[[/Islam/]] <br> '''J''' •[[/Jooga/]] •[[/Jumalat/]] •[[/Jälleensyntyminen/]]<br> '''K''' •[[/Kaksoissokkomenetelmä/]] •[[/Karma/]] •[[/Kaste/]] •[[/Kehäpäätelmä/]] •[[/Kognitio/]] •[[/Komplementaarinen/]] •[[/Kontingentti/]] •[[/Korrespondenssiteoria/]] •[[/Kosmologia/]] •[[/Kvanttifysiikka/]] <br> '''L''' •[[/Logiikka/]] •[[/Logos/]] <br> '''M''' •[[/Maaginen/]] •[[/Magia/]] •[[/Maasäteily/]] •[[/Manipuloida/]] •[[/Materialismi/]] •[[/Meedio/]] •[[/Memoraatti/]] •[[/Metafora/]] •[[/Metafysiikka/]] •[[/Metodi/]] •[[/Monolatria/]] •[[/Monoteismi/]] •[[/Moraali/]] •[[/Motiivi/]] •[[/Muhamettilaisuus/]] •[[/Mystifikaatio/]] •[[/Mystisismi/]] •[[/Myytti/]] <br> '''N''' •[[/Naturalismi/]] •[[/Nonsense/]] •[[/Normatiivinen/]] •[[/Nullifidianismi/]]<br> '''O''' •[[/Objektiivinen/]] •[[/Occamin partaveitsi/]] •[[/Okkultismi/]] •[[/Olio/]] •[[/Omatunto/]] •[[/Ontologia/]]<br> '''P''' •[[/Pakana/]] •[[/Panteismi/]] •[[/Paradigma/]] •[[/Parafysikaalinen/]] •[[/Paranormaali/]] •[[/Parapsykologinen/]] •[[/Paternalismi/]] •[[/Polyteismi/]] •[[/Positivismi/]] •[[/Pragmatistinen totuuskäsitys/]] •[[/Prekognitio/]] •[[/Pseudotiede/]] •[[/Psi/]] •[[/Psykiatria/]] •[[/Psykoanalyysi/]] •[[/Psykokinesia/]] •[[/Psykologia/]] •[[/Psykoterapia/]] •[[/Psyyke/]] •[[/Pyhä henki/]]<br> '''R''' •[[/Rationaalinen/]] •[[/Rationalismi/]] •[[/Realismi/]] •[[/Reduktio/]] •[[/Riitti/]] •[[/Rukous/]] •[[/Ruumiistapoistumiskokemus/]]<br> '''S''' •[[/Satanismi ja saatananpalvonta/]] •[[/Skepsis/]] •[[/Skeptikko/]] •[[/Skientismi/]] •[[/Skientologia/]] •[[/Sosiobiologia/]] •[[/Spekulaatio/]] •[[/Spiritismi/]] •[[/Subjektiivinen/]] •[[/Substanssi/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] •[[/x/]] Supranormaali Yliluonnollinen. Supranaturalismi Tuonpuoleisuus, luonnon ulko- tai yläpuolella olevan todellisuuden olettaminen. Kts. s.23. Sympatia Eläytyminen toisen ihmisen tunteisiin, myötätunto. Vastakohtana antipatia = vastenmielisyys, välinpitämättömyys. Tähän liittyy vielä kolmas käsite "empatia", jolla tarkoitetaan myötäelämisen ja -ymmärtämisen kykyä ja taitoa. Empatia eroaa sympatiasta siinä, että kokija ei jää toisen tunteiden vangiksi, "ahdistu yhdessä ahdistuneen kanssa", vaan etäistää itsensä tilanteesta ja näin pystynee paremmin auttamaan toista. Hyödyllinen mutta varmasti vaikea kyky ja taito. Synti Jonkin uskonnon normiston vastainen teko, ajatus tai uskomus. Perisynti on synnin erityismuoto. Sen mukaan ihmisen "liha" on perinpohjin syntinen ja paha ja koko ihmiskunta on äärettömässä synninturmelluksessa. Perisynti on positiivinen "paha", joka kuuluu ihmisluontoon tuhoisana perintönä ensimmäisiltä esivanhemmiltamme. Myös koko luonto on sen vallassa. Ihminen/ihmiskunta on kykenemätön omin voimin saamaan aikaan mitään hyvää ja arvokasta. Vain jumalan avulla ja Jahven 2. persoonan uhrikuoleman vuoksi, ihminen/ihmiskunta voi saada aikaan jotakin hyvää ja arvokasta. Ajatus perisynnistä on peräisin kreikkalaisesta orfilaisesta lahkosta, joka kehitti yleisen teorian ihmisen luontaisesta syntisyydestä ja pahuudesta. T Tabu Loukkaamattomaksi katsottu asia, usein myös kielletty teko. Polynesialainen sana, joka tarkoittaa kiellettyä ja vaarallista. Meillä esim. Jeesuksen persoonan arvostelu saattaa olla tabu, lehdistö ei uskalla julkaista kritiikkiä jne. Seksuaalisuuden alueella on ollut paljon julkisia tabuja, mutta ne ovat vähentyneet nopeasti. Taikausko Magia. Laajemmin: kaikki tieteellisesti perustelemattomat käsitykset luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Käsite on hyvin monenlaisessa käytössä. Teismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Teleologinen Tavoitteellinen, päämäärähakuinen. Teleologiset selitykset esittävät ilmiön tarkoituksia, päämääriä tai vaikutuksia. Fysiikan ja biologian (yleensä eksaktien luonnontieteiden) kehitys on merkinnyt tarkoituksiin ja päämääriin viittaavien syiden eliminoimista tieteellisestä selittämisestä. Ihmistieteissä niillä lienee aina paikkansa, koska ihmisellä on tarkoituksia ja päämääriä. Telepatia Ajatuksensiirto ilman tunnettujen aistien apua. Ei vahvaa näyttöä (kts. ESP). Teologia Jumaluusoppi. Nimitystä käytetään koko "tieteenalasta", joka tutkii kirkkoon liittyviä asioita (Raamattua, kirkon historiaa yms.). Kirkkohistoriaa ja ainakin osaa eksegetiikkaa (= raamatunselitysoppi) on pidettävä tieteenä mutta esim. dogmatiikalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Olennaista on se kuinka vahvasti tutkija on sitoutunut kristinopin perusteisiin. Vahva sitoutuminen tekee teologiasta uskonnonharjoitusta. Teoria Tieteellinen selitys. Tieteenalan tietojen järjestelmä. Arkikielessä = väite. Teosofia "Jumalallinen viisaus". 1) Mystis-teologinen suuntaus, joka tavoittelee "jumaluuden ja maailmankaikkeuden syvintä olemusta". 2) Helene Blavatskyn perustama salaoppi. Tieteisusko Kts. skientismi ja s.5. Tieto Klassinen tiedon määritelmä: tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Näin tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon. Ihmisen jokapäiväiseen kokemukseen perustuvaa tietoa kutsutaan arkitiedoksi. Tiedeyhteisön saavuttamat toistaiseksi parhaat tulokset ovat perusteltua ja koeteltua tieteellistä tietoa. Todistustaakka Alunperin oikeusopillinen käsite. "Todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää". Tieteessä todistusvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin. Kriittinen ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta ja toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon/vaikutuksen puolesta ei ole kyetty esittämään sellaisia todisteita tai perusteluja, joiden nojalla siihen/niihin uskominen olisi perusteltua ja rationaalista (kts. käsikirjan s.26 väite 1). Sen, joka sanoo: "Uskon jumalaan" (= on olemassa sellainen ja sellainen jumala (kts. s.24)), on todistettava väitteensä tai ainakin esitettävä sellaiset perustelut, joita voidaan rationaalisesti punnita. Todistamistaakan periaatteen merkityksestä tieteessä on hyvä esitys Oiva Ketosen kirjassa "Se pyöriin sittenkin" (1976) ja URSAn "Katoavatko ufot?" (1993) kirjan esipuheessa. Totuus Totuus tarkoittaa - korrespondenssiteorian mukaan - väitteen ja maailman välistä vastaavuutta: lause on tosi silloin, kun se ilmaisee maailmassa vallitsevan asiantilan eli "tosiasian". Formaalisten tieteiden (matematiikka, logiikka) ulkopuolella perusteet väitteen totuudelle eivät ole koskaan ehdottomia ja lopullisia: totuuden tunnistamiseksi ei ole absoluuttisia kriteerejä. Silti luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien lauseiden totuudellisuutta voidaan rationaalisesti testata ja arvioida. Totuus on tieteenharjoituksen regulatiivinen periaate eli tavoite, johon tieteellinen tiedonmuodostus pyrkii ja jota se onnistuessaan lähenee. U Ufo "Unidentified flying object" eli tunnistamaton lentävä esine, outo valoilmiö, jonka aiheuttajaa ei pystytä löytämään. Suurin osa väitetyistä ufoista osoittautuu ifoiksi eli ufohavainnoiksi, joille löytyy luonnollinen selitys. Pieni osa ihmisten havainnoista jää aina vaille selitystä. Se johtuu kertomusten ja havaintojen epämääräisyydestä. Humanoidiselitykset ja yleensä viittaukset maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään ovat perusteettomia. Mitään näyttöä ei ole. Abduktiokertomuksiin (henkilö on joutunut ufon sieppaamaksi) kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti, samalla tavalla kuin väitettyihin uskonnollisiin ilmestyksiin. Ulkoinen reaalimaailma Ihmisen ajatusmaailman ulkopuolella olemassa oleva todellisuus, konkreettinen, todellinen maailma ihmisen ympärillä. Uskomusjärjestelmä Kognitiivisen toiminnan (=ihmisen havainto- ja käsitys- kyky) alue, jonka sisältö muuttuu (jos muuttuu) tutkimukseen perustumattomien syiden johdosta. Tällaisia syitä ovat esim. auktoriteettien tulkinnat, ilmestykset jne. Esimerkkinä uskonnot, mystiset ja okkulttiset opit ja näennäistieteet. Uskonpuhdistus Suomessa kristittyjen keksimä nimitys luterilaisen lahkon synnylle. Oikea nimitys: reformaatio, 1500-luvulla alkanut katolisen kirkon hajoaminen ja protestanttisten oppien ja kirkkojen synty. Uskonto Uskonnossa on kyse uskomuksista, jotka koskevat yliluonnollisia olioita ja ihmisten järjestäytyneestä toiminnasta niiden uskomusten pohjalta (kts. käsikirja s.37-38). V Valistus 1700-luvulla tapahtunut naturalististen ja ei-teististen aatteiden nousu. Vertauskuvallinen selitys Vertauskuvallisessa selityksessä tulkitsija laittaa kertomuksiin sellaisia ajatuksia ja käsitteitä, jotka ovat hänestä itsestään ja hänen ajaltaan kotoisin. Turvautuminen "vertauskuviin" on kaikkina aikoina ollut mainio keino näennäisesti sovittaa uskonnollisen lähdekirjan vanhentuneita käsityksiä sopusointuun edistyneemmän ajan katsontatavan kanssa. Värähtely Näennäistieteellinen käsite, jolla kuvataan mm. luonnon ja ihmisen välistä mystistä harmoniaa. Mystiikan pauloissa oleva saattaa kuvata omaa "henkistä kehitystään" kohoamisena korkeammille "värähtelytasoille". X Tuntematon tarina Olut auttoi munkkeja selviytymään paaston ajasta ilman suurempia painonmenetyksiä jo 1500-luvulla. Kun viiniin tottuneet Rooman kardinaalit maistoivat karvasta olutta niin he eivät pelkästään hyväksyneet sitä, vaan lisäksi ylistivät munkkeja ylimääräisestä katumusharjoituksesta, johon munkit vapaaehtoisesti alistuivat juomalla olutta. Y Yliluonnollinen Kts. käsikirjan kappale "Vapaa-ajattelu ja yliluonnollisiksi väitetyt ilmiöt" s. 22-25. Z Zeteetikko 1) Antiikin Kreikassa skeptikoista käytetty nimitys. 2) Henkilö, joka epäilystään huolimatta jatkaa etsimistä ("En tiedä kuinka asia on, mutta haluaisin kernaasti päästä selville ja yritän tehdä jotakin sen eteen"). Vrt. Nullifidianismi. kntvqo4np6vvrdxaz6i2uv49naqnonj 2 19100 140482 2022-08-24T17:54:21Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ad hoc Keinotekoinen oletus tai argumentti ("tätä varten"), hihasta vedetty (esim. teologien tapa erottaa toisistaan "uskon asiat" ja "tiedon asiat"). wikitext text/x-wiki Ad hoc Keinotekoinen oletus tai argumentti ("tätä varten"), hihasta vedetty (esim. teologien tapa erottaa toisistaan "uskon asiat" ja "tiedon asiat"). geun32y4l06hi587bbfkut86zm4uoql 140484 140482 2022-08-24T18:03:28Z Välkky 10105 Välkky siirsi sivun [[Käyttäjä:Välkky/A]] uudelle nimelle [[Käyttäjä:Välkky/Ad hoc]]: Väärä nimi wikitext text/x-wiki Ad hoc Keinotekoinen oletus tai argumentti ("tätä varten"), hihasta vedetty (esim. teologien tapa erottaa toisistaan "uskon asiat" ja "tiedon asiat"). geun32y4l06hi587bbfkut86zm4uoql 2 19101 140485 2022-08-24T18:03:28Z Välkky 10105 Välkky siirsi sivun [[Käyttäjä:Välkky/A]] uudelle nimelle [[Käyttäjä:Välkky/Ad hoc]]: Väärä nimi wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Käyttäjä:Välkky/Ad hoc]] 42r8bbb8j85plgr4bxs17n0zhfitiil 2 19102 140488 2022-08-24T18:10:12Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Affekti Tunnevaikutelma, tunnekuohu (affektiivinen = tunnepitoinen). wikitext text/x-wiki Affekti Tunnevaikutelma, tunnekuohu (affektiivinen = tunnepitoinen). 70gz3tz2vw4u1xao4e4m3i9o660n5b8 2 19103 140491 2022-08-24T18:17:09Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Agnostisismi Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan "tietoa" tai "tuntemista" merkitsevä sana. Käsite merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvyttömyyttä tietää. Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia on kahta päätyyppiä ja erilaiset versiot asettuvat niiden väliin: Thomas H. Huxleyn agnostisismi tulee hyvin lähelle kriittistä (maltillista) ateismia. Huxley (1825-1895) kirjoitti: "Agnostisismi on uskoa erään periaattee... wikitext text/x-wiki Agnostisismi Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan "tietoa" tai "tuntemista" merkitsevä sana. Käsite merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvyttömyyttä tietää. Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia on kahta päätyyppiä ja erilaiset versiot asettuvat niiden väliin: Thomas H. Huxleyn agnostisismi tulee hyvin lähelle kriittistä (maltillista) ateismia. Huxley (1825-1895) kirjoitti: "Agnostisismi on uskoa erään periaatteen pätevyyteen. Tämä periaate voidaan lausua eri tavoin, mutta ne kaikki päätyvät tähän: ihmisen on väärin sanoa, että hän on varma minkä hyvänsä väitteen objektiivisesta totuudesta, ellei hän voi osoittaa todistusaineistoa, joka johdonmukaisesti oikeuttaa tämän varmuuden. Tämä on se mitä agnostisismi väittää ja minun mielestäni siinä on kaikki mikä on olennaista agnostisismille. Se, minkä agnostikot kieltävät ja hylkäävät on vastakkainen oppi, että on olemassa väitteitä, jotka ihmisten on uskottava ilman loogisesti riittävää näyttöä". Agnostikot eivät väitä, että jumaluuksia olisi olemassa mutta eivät myöskään ettei niitä olisi. Erona maltilliseen ateismiin on siis se, että Huxley ei hyväksy "todistuksen taakka on väitteen esittäjällä" -ajattelua, vaan jättää kysymyksen jumalan/jumaluuksien olemassaolosta avoimeksi. Todettakoon, että Huxley oli hyvin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen agnostisismin määritelmissään. Tässä esitettiin selkein versio. Herbert Spencerin (1820-1903) agnostisismi on nykyisin yleisin agnostisismin laji. Sitä kuvaavat hyvin seuraavat väittämät: "minkään perimmäistä olemusta ei voida tietää", "ihmisälyn toimintapiirille on olemassa rajat", ja "ihmisen on mahdotonta saada tuonpuoleisista asioista mitään varmaa ja lopullista tietoa". Spenceriläinen agnostisismi väittää siis tietävänsä, ettei voida tietää. Se, mitä sitten ei voida tietää, koskee nimenomaan "tuonpuoleisia asioita" (jumala/jumalat, kuoleman jälkeinen elämä, taivas/helvetti jne.). Agnostikot esittävät, että on olemassa "valkoinen alue", joukko maailmaa koskevia kysymyksiä, joiden voidaan etukäteen sanoa jäävät tieteen (ja ihmisymmärryksen) ulkopuolelle. Spenceriläisen agnostisismin kannattajilta voidaan kysyä: kuinka voidaan tietää, ettei voida tietää? Mihin heidän "tietonsa" perustuu? Terävää agnostisismin kritiikkiä löytyy Madalyn Murray O'Hairin kirjasta "Ateistit ja agnostikot"(1986). 9wmiczd0cxerageqbcii4dkp7iakzqu 140493 140491 2022-08-24T18:18:29Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Agnostisismi Kirjain A ilmaisee puuttumista tai poissaoloa, Gnosis on kreikan "tietoa" tai "tuntemista" merkitsevä sana. Käsite merkitsee siis tiedon ominaisuuden poissaoloa, kyvyttömyyttä tietää. Suhteessa teismiin ja ateismiin agnostisismia on kahta päätyyppiä ja erilaiset versiot asettuvat niiden väliin: Thomas H. Huxleyn agnostisismi tulee hyvin lähelle kriittistä (maltillista) ateismia. Huxley (1825-1895) kirjoitti: "Agnostisismi on uskoa erään periaatteen pätevyyteen. Tämä periaate voidaan lausua eri tavoin, mutta ne kaikki päätyvät tähän: ihmisen on väärin sanoa, että hän on varma minkä hyvänsä väitteen objektiivisesta totuudesta, ellei hän voi osoittaa todistusaineistoa, joka johdonmukaisesti oikeuttaa tämän varmuuden. Tämä on se mitä agnostisismi väittää ja minun mielestäni siinä on kaikki mikä on olennaista agnostisismille. Se, minkä agnostikot kieltävät ja hylkäävät on vastakkainen oppi, että on olemassa väitteitä, jotka ihmisten on uskottava ilman loogisesti riittävää näyttöä". Agnostikot eivät väitä, että jumaluuksia olisi olemassa mutta eivät myöskään ettei niitä olisi. Erona maltilliseen ateismiin on siis se, että Huxley ei hyväksy "todistuksen taakka on väitteen esittäjällä" -ajattelua, vaan jättää kysymyksen jumalan/jumaluuksien olemassaolosta avoimeksi. Todettakoon, että Huxley oli hyvin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen agnostisismin määritelmissään. Tässä esitettiin selkein versio. Herbert Spencerin (1820-1903) agnostisismi on nykyisin yleisin agnostisismin laji. Sitä kuvaavat hyvin seuraavat väittämät: "minkään perimmäistä olemusta ei voida tietää", "ihmisälyn toimintapiirille on olemassa rajat", ja "ihmisen on mahdotonta saada tuonpuoleisista asioista mitään varmaa ja lopullista tietoa". Spenceriläinen agnostisismi väittää siis tietävänsä, ettei voida tietää. Se, mitä sitten ei voida tietää, koskee nimenomaan "tuonpuoleisia asioita" (jumala/jumalat, kuoleman jälkeinen elämä, taivas/helvetti jne.). Agnostikot esittävät, että on olemassa "valkoinen alue", joukko maailmaa koskevia kysymyksiä, joiden voidaan etukäteen sanoa jäävät tieteen (ja ihmisymmärryksen) ulkopuolelle. Spenceriläisen agnostisismin kannattajilta voidaan kysyä: kuinka voidaan tietää, ettei voida tietää? Mihin heidän "tietonsa" perustuu? Terävää agnostisismin kritiikkiä löytyy Madalyn Murray O'Hairin kirjasta "Ateistit ja agnostikot"(1986). Tieto-opillinen agnostisismi (Hume, Kant) eli kantilaiseksi agnostisismiksi kutsuttu näkemys kieltää ulkomaailman tiedostettavuuden. Immanuel Kant erotti jyrkästi toisistaan "oliot sinänsä" (noumeenit), joita ei voi tiedostaa, ja "oliot meitä varten" (fenomeenit), jotka ovat meille ilmeneviä olioita (noumeenien ilmentymiä meille). Maailman olioista sellaisina kuin ne ovat meistä riippumatta (noumeenit), ei meillä voi olla selkeitä ja eriytyneitä käsitteitä ja käsityksiä. Tietomme kohde ei siis ole todellisuus sinänsä, vaan aistimusyhdistelmät. Tieteellinen realismi korvaa Kantin erottelun toisen tyyppisellä erottelulla: ilmikuva - tieteellinen kuva ja katsoo, että tieteellisistä objekteista voi luonnollisesti saada tietoa (ei välttämättä aistihavainnoin, vaan luomalla ja testaamalla teorioita). Ilmikuvalla tarkoitetaan meidän arkipäiväistä tapaamme hahmottaa ja käsitteellistä maailmaa, jonka olemme jo lapsena omassa kulttuurissamme oppineet. Tieteellinen kuva taas on tieteen antama ja käsitteellistämä kuva (syväkairaus) maailmasta. Marxilaisessa Kant-kritiikissä korvattiin Kantin erottelu erottelulla jo tiedostettuun (ilmiö) ja vielä tiedostamattomaan (olemus). Tiedostaminen on sen mukaan jatkuvaa liikettä ilmiöstä olemukseen, tunnetusta tuntemattomaan, joka on tiedostettavissa. j2agusbbaj7d3z6e6gssktdazb1eaye 2 19104 140496 2022-08-24T18:21:34Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. wikitext text/x-wiki Animismi (lat. "sielu", "henki"), henkiusko, luonnon sieluttaminen, jonka pääperiaatteita ovat olettamukset 1) kaikilla yksilöllisillä olennoilla on toinen minä, "sielu", joka jää eloon ruumiin kuoleman jälkeen, 2) koko maailma on täynnä näkymättömiä henkiolentoja, jotka kontrolloivat ja säännöstelevät luonnonilmiöitä. 6diayvi4dnyenpphuxdojka2w3k3hsk 2 19105 140499 2022-08-24T18:25:11Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. wikitext text/x-wiki Antropomorfismi Inhimillisten piirteiden siirtäminen luontoon tai vaikka oletetulle jumaluudelle. Tieteen kehitys on ollut monesti näiden piirteiden eliminoimista. tekdnq920dolue8laf9s13ixhy0cbmd 2 19106 140509 2022-08-24T18:37:47Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Antropologia Tieteellinen ihmistutkimus, joka jaetaan tavallisesti filosofiseen, biologiseen ja kulttuuri- eli sosiaali- antropologiaan. wikitext text/x-wiki Antropologia Tieteellinen ihmistutkimus, joka jaetaan tavallisesti filosofiseen, biologiseen ja kulttuuri- eli sosiaali- antropologiaan. 74io6i3xc5mgmrxkhzr95d9dgrtf9dr 2 19107 140512 2022-08-24T18:40:48Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Argumentaatio Näkemysten perustelu ja vastaesimerkkien etsintä. Argumentti = peruste, todiste. wikitext text/x-wiki Argumentaatio Näkemysten perustelu ja vastaesimerkkien etsintä. Argumentti = peruste, todiste. frgutdw8vrwua6tstwu58o88zdgxa26 2 19108 140514 2022-08-24T18:42:18Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Astrologia Taikausko, jonka mukaan Auringon, Kuun, planeettojen ja tähtien asemat taivalla vaikuttavat maanpäällisiin tapahtumiin. wikitext text/x-wiki Astrologia Taikausko, jonka mukaan Auringon, Kuun, planeettojen ja tähtien asemat taivalla vaikuttavat maanpäällisiin tapahtumiin. 316grsh1ybptqvubfzp3pcccfry6oxo 2 19109 140516 2022-08-24T18:43:33Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Astronomia Tähtitiede. wikitext text/x-wiki Astronomia Tähtitiede. deqko35cva6qx8hi54i4lg6n4dqa5rt 2 19110 140518 2022-08-24T18:49:50Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ateismi A ilmaisee ominaisuuden puuttumista tai poissaoloa, Teismi tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Jyrkempi ateismin laji katsoo, että jumalan tai jumalien olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena (teismi on kumottavissa oleva tai vääräksi osoitettavissa). Maltillisempi ateismin laji toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon puolesta ei ole kyetty esittämään riittäviä todisteita tai perusteluja, ja siksi si... wikitext text/x-wiki Ateismi A ilmaisee ominaisuuden puuttumista tai poissaoloa, Teismi tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan jumala tai jumalia on olemassa. Jyrkempi ateismin laji katsoo, että jumalan tai jumalien olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena (teismi on kumottavissa oleva tai vääräksi osoitettavissa). Maltillisempi ateismin laji toteaa, että jumalan tai jumalien olemassaolon puolesta ei ole kyetty esittämään riittäviä todisteita tai perusteluja, ja siksi siihen/ niihin uskominen on perusteetonta ja virheellistä. Teismi nähdään perustelemattomana käsityksenä. Jos ajatellaan spesifisiä (= erityisiä, määriteltyjä) jumaluuksia, kuten esim. juutalaisuuden ja kristinuskon Jahvea, niin jyrkkä ateismi on paikallaan. Väinö Voipio on osoittanut teoksessaan "Pelotuksen uskonto" (1969, s. 123- 130), että kristinuskon jumaluuden olemattomuus voidaan todistaa. Nykyisin jumaluudesta puhutaan yleisemmällä, filosofisella tasolla "korkeimpana voimana", "tuntemattomana" tai "irrationaalisena tekijänä" (K.V.Laurikainen) ilman sen konkreettisempia määritelmiä, joihin voitaisiin pureutua. Tähän maltillinen ateismi on ainoa järkevä suhtautumistapa. Järkevän ateismin määritelmäksi saadaan siis seuraava: Ateismi on näytön puuttumisesta seuraavaa uskon puuttumista jumalan/jumaluuksien olemassaoloon. Emme voi varmasti tietää, etteikö jokin "korkeampi voima" voisi olla olemassa. Mutta sen me tiedämme varmasti, ettei siitä ole mitään sellaista pätevää näyttöä, joka tekisi sellaiseen uskomisesta perustellun ja hyväksyttävän näkemyksen. Ateismi lähtee liikkeelle todistamistaakan periaatteesta. Todistamisvelvollisuus tai tieteellisesti/filosofisesti koeteltavien perustelujen esittämisvelvollisuus on sillä, joka esittää väitteen totuuden vaatimuksin (väittää jotakin todellisuudesta). Epäilijän velvollisuus on yrittää kumota olemassaoloväitteelle esitetyt todisteet ja perustelut. David Humen ja Immanuel Kantin murskaavan kritiikin jälkeen (1700-luku) onkin esitetty enää vanhojen jumaltodistusten muunnelmia. Ateisti on henkilö, joka elää elämäänsä ilman uskoa jumalan/jumaluuksien olemassaoloon ja vaikutukseen (without a belief in God - George H. Smith). Madalyn Murray O'Hair on määritellyt ateistin hauskasti: "Ateisti on yksinkertaisesti henkilö, joka on uskonnosta vapaa. Minkälainen apina tahansa sinulla on selässäsi, Ateistilla ei ole samanlaista taakkaa. Elämä on se, mitä sinulla on. Älä heitä sitä pois jonkin lyhytaikaisen "totuuden" hämmentävässä takaa-ajossa, jolla ei ole mitään sisältöä ja joka ei voi tehdä elämääsi paremmaksi tässä ja nyt" (Ateistit ja agnostikot, 1986 s.56). Ateismi voidaan määritellä toisinkin. Filosofian professori Ilkka Niiniluoto on määritellyt ateismin uskoksi jumalan olemattomuuteen (kts. keskustelua VA 6/ 90). tvk982wjyshrc5lz9haflvmnbxpg0lg 2 19111 140520 2022-08-24T18:53:12Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Auktoriteetti Arvovalta, vaikutusvalta. Auktoriteetilla (henkilö, kirja, laitos jne.) on asiantuntemukseen tai muuhun luottamusta herättävään seikkaan perustuvaa valtaa ohjata ja vaikuttaa. Tieteessä ja monissa ammateissa (esim. lääkäri) joudutaan turvautumaan asiantuntija-auktoriteetteihin, koska yksilö voi itse vakuuttautua vain pienestä osasta tietoa, mutta tarvitsee sitä paljon laajemmin työssään/tutkimuksessaan. Tällöin on tärkeää muistaa, että tiet... wikitext text/x-wiki Auktoriteetti Arvovalta, vaikutusvalta. Auktoriteetilla (henkilö, kirja, laitos jne.) on asiantuntemukseen tai muuhun luottamusta herättävään seikkaan perustuvaa valtaa ohjata ja vaikuttaa. Tieteessä ja monissa ammateissa (esim. lääkäri) joudutaan turvautumaan asiantuntija-auktoriteetteihin, koska yksilö voi itse vakuuttautua vain pienestä osasta tietoa, mutta tarvitsee sitä paljon laajemmin työssään/tutkimuksessaan. Tällöin on tärkeää muistaa, että tieteellinen auktoriteettikin "kuluu" ja vanhenee, koska mikään tieto ei ole lopullista, tulokset ovat aina alustavia ja sidoksissa tiettyihin edellytyksiin. Uskontoon liittyen kts. dogmi. i8r2uxiw99r3dudcnftemp8imxbrozh 2 19112 140526 2022-08-24T19:40:19Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Bioenergia Luonnonmystiikkaan liittyvä elämänvoiman käsite. wikitext text/x-wiki Bioenergia Luonnonmystiikkaan liittyvä elämänvoiman käsite. tcysilgx3kgm7kggje6m7i077f75pht 2 19113 140528 2022-08-24T19:42:39Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Biorytmit Wilhelm Fliessin teoria, jonka mukaan 23 ja 28 päivän jaksot vaikuttavat oleellisesti ihmisen fysiologiaan ja henkiseen terveyteen. Myöhemmin teoriaa on täydennetty vielä 33 päivän jaksolla. Selkeä näennäistiede. wikitext text/x-wiki Biorytmit Wilhelm Fliessin teoria, jonka mukaan 23 ja 28 päivän jaksot vaikuttavat oleellisesti ihmisen fysiologiaan ja henkiseen terveyteen. Myöhemmin teoriaa on täydennetty vielä 33 päivän jaksolla. Selkeä näennäistiede. 0mb9rwhi2qkz2iit8bivyo1qixgndyx 2 19114 140530 2022-08-24T19:44:24Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Biologismi Oppisuunta, joka pyrkii selittämään yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla. wikitext text/x-wiki Biologismi Oppisuunta, joka pyrkii selittämään yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla. poa7s7fufz7x5580yt5tw321oltgr98 2 19115 140532 2022-08-24T19:46:04Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Buddhalaisuus Myyttisen Gautama Siddhartan (n. 400-luku e.a.a.) perustamaksi väitetty uskonto, jonka pääsuuntauksia ovat hinajanabuddhalaisuus ja mahajanabuddhalaisuus. Viimeksi mainittu muistuttaa enemmän tavanomaisia uskontoja. Se on jakaantunut lukuisiin lahkoihin (esim. Tiibetin laamalaisuus). Sille on tunnusomaista kuvien (erityisesti Buddhan kuvien) palvonta, rukoilu ja usein monijumalinen kansanusko. Mahajanabuddhalainen pyrkii itse tulemaan buddhaksi ja kiinnitt... wikitext text/x-wiki Buddhalaisuus Myyttisen Gautama Siddhartan (n. 400-luku e.a.a.) perustamaksi väitetty uskonto, jonka pääsuuntauksia ovat hinajanabuddhalaisuus ja mahajanabuddhalaisuus. Viimeksi mainittu muistuttaa enemmän tavanomaisia uskontoja. Se on jakaantunut lukuisiin lahkoihin (esim. Tiibetin laamalaisuus). Sille on tunnusomaista kuvien (erityisesti Buddhan kuvien) palvonta, rukoilu ja usein monijumalinen kansanusko. Mahajanabuddhalainen pyrkii itse tulemaan buddhaksi ja kiinnittää myös siksi huomiota lähimmäisten kärsimyksiin. Mahajana-koulukunta tuntee bodhisattvan eli täydellisyyden saavuttaneen ihmisen käsitteen. Bodhisattva ei myötätunnostaan luomakuntaa kohtaan siirry Nirvanaan, vaan jää auttamaan kaikkia eläviä olentoja vapautumiseen. Hinajanabuddhalaisuus on yksilöllisempi oppi, jonka eräiden muotojen voidaan katsoa edustavan filosofiaa eikä niinkään uskontoa (esim. Sangharakshitan länsimainen buddhalaisuus). Meidän kohtalomme riippuu entisistä teoista (Karma) eli se mitä me ja meidän elämämme on, johtuu siitä miten olemme eläneet aiemman elämämme. Jälleensyntymisestä yritetään vapautua ja saavuttaa Nirvana, elämänjanon sammuminen, kärsimyksen lakkaaminen. Hinajana- koulukunta painottaa maailmasta vetäytymisen merkitystä ja uskoo, että vain munkki voi saavuttaa Nirvanan. ox19gye6rj09kvm1lh1cyk6y7brb23h 2 19116 140534 2022-08-24T19:49:28Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. wikitext text/x-wiki Deismi Käsitys, jonka mukaan jumala tai jumalat ovat olemassa, mutta eivät vaikuta tapahtumien kulkuun. Deisti ei usko jumalalliseen ilmestykseen ja hylkää antropomorfistiset (=ihmisenkaltaiset) jumalat. Deismi oli suosittua 1600-luvun lopulta aina Darwinin aikaan, silloin ajateltiin, että luojajumalan olettaminen on välttämätöntä, aivan kuin se olettamus nyt selittäisi mitään! Silloin oli myös turvallisempaa olla deisti kuin ateisti. ctf2utxi2qv5gbfeajl7ku9qds8fitl 2 19117 140536 2022-08-24T19:54:27Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse m... wikitext text/x-wiki Determinismi Determinismillä on perinteisesti tarkoitettu sellaista maailmassa vallitsevaa lainomaista järjestystä, jonka perusteella myöhemmät tapahtumat ovat aikaisempien ennalta määräämiä tai "determinoimia" (lat. determinare = määrätä, rajata). Determinismin periaate on uudella ajalla muotoiltu nk. universaalisen kausaalilain avulla: jokaisella tapahtumalla on syy, josta se välttämättä seuraa. Indeterminismi ts. determinismin kieltäminen ei merkitse maailman täydellistä kaoottisuutta tai säännöttömyyttä, vaan sitä, että maailmaa hallitsevat periaatteet ovat todennäköisyyslakeja. Kun kausaalilaki sanoo: "kaikki A:t ovat B" niin probabilistinen (lat.probabilis = todennäköinen) laki sanoo: "kaikki A:t ovat B todennäköisyydellä r". Jokaisella tapahtumalla ei siis ole syytä, josta se välttämättä seuraa. Eräs fysiikan perusteorioista, kvanttimekaniikka, on inderministinen. Myös biologiassa käytetään todennäköisyyslakeja. Esimerkiksi yksilö- ja lajikehityksessä on "suuri vapausaste" (Petter Portin). Onko maailma sitten osoitettu inderministiseksi? Filosofi Ilkka Niiniluoto kehottaa suhtautumaan kysymykseen varovaisesti. "Maailma kokonaisuudessaan" ei ole hyvin määritelty systeemi, johon voitaisiin liittää määreet deterministinen tai indeterministinen. Kvanttimekaniikan inderminismi on yhteensopiva sen kanssa, että maailmassa (esim. makrotason objektien piirissä) esiintyy deterministisiä systeemejä. Determinismin ja indeterminismin kiistan maailman katsomuksellista merkitystä on liioiteltu. Kausaalisten luonnonlakien korvautuminen mikromaailmassa (atomitaso) tilastollisilla laeilla ei aiheuta mitään muutoksia siihen, mitä meidän on ajateltava esim. jumaluuksien olemassaolosta. Todellisuus on myös nähtävä systeemiteoreettisesti kerrostuneeksi erilaisiksi tasoiksi (atomit-molekyylit-solut- eliöt-eliöyhteisöt), joissa jokaisella tasolla on myös omalakisuutensa eli ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, joita ei voida palauttaa perustavammalle tasolle. Näin mikromaailman indeterminismistä ei seuraa koko (tieteen tunteman) maailman indeterminismi. On syytä muistaa, että indeterministinen selitys on yhtä rationaalinen kuin deterministinenkin. Se selittää kaiken mikä on selitettävissä. Todellisuus itsessään on vain osittain determinoitu eli "kaikki A:t ovat B" vain tietyllä todennäköisyydellä, eivät välttämättä. 4ibcla0bphbi9woncvgatsfg8ycwghg 2 19118 140538 2022-08-24T19:56:25Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. wikitext text/x-wiki Diskursiivinen ajattelu Erittelevä, loogisesti etenevä ajattelu. efi7pcknm559g1nfnga9sahxdjzcrr1 2 19119 140540 2022-08-24T19:57:56Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. wikitext text/x-wiki Dogmi Uskonlause (dogmaattinen = uskonlauseisiin perustuva). Auktoriteetteihin perustuva käsitys, jonka totuutta ei ole todistettu. modxz7l9em8eyhtf3c6scvbaluauvj3 2 19120 140542 2022-08-24T19:59:46Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? wikitext text/x-wiki Dualismi Kahden perusaineksen oppi, jonka mukaan olevainen koostuu aineellisesta perusaineksesta ja sieluaineksesta eli henkisestä perusaineksesta. Edelleen hyvin suosittu teoria ihmisen psyykkisen toiminnan tutkijoiden keskuudessa, vaikka teoria ei kykenekään vastaamaan kysymykseen: mitä psyykkinen toiminta on? fbsgg7w77luo969zna08taao380ipcm 2 19121 140544 2022-08-24T20:02:30Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härk... wikitext text/x-wiki Ehtoollinen Mysteeriseremonia, juhla-ateria, jossa syödään jumalan lihaa ja juodaan hänen verta. Ehtoollisella on muinaisuskontojen alueella pitkä esihistoria. Kristinuskoon se siirtyi hellenistisistä uskonnoista. Ne puolestaan palautuvat sekä itämaiseen että muinais-kreikkalaiseen uskomusmaailmaan. Ehtoollisen avulla uskottiin päästävän välittömään yhteyteen jumaluuden kanssa. Dionysos-mysteerioissa paloiteltiin ja syötiin Dionysos-jumalaa symboloiva härkä (= Dionysoksen inkarnaatio eli lihaksi tullut jumala). Liha syötiin raakana ja veri juotiin. Historioitsija Plutarkhos (k. 120-luvulla) kertoo, että yhä tuolloin uhrilampaan liha syötiin raakana ja veri juotiin. Dionysos-mysteerioista jalostuneessa Orfilaisuudessa ehtoollinen tuotti välittömän jumalyhteyden lisäksi syntien anteeksisaamisen ja turvasi kuolemanjälkeisen autuuden. Raamattukin sanoo: "joka syö minun lihaani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä". Ainoa mikä on muuttunut, on se, että jumaluutta symboloi nyt leipä ja viini. Jo myöhäisantiikin eleusilaisissa mysteerioissa käytettiin leipää, vettä ja viiniä. Kristinoppi katsoo, että Kristus kohtaa ihmisen ruumiillisesti siunatussa leivässä ja viinissä. q3yvqy9b2v29ixrnre7sgif3e7ymifq 2 19122 140546 2022-08-24T20:04:04Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. wikitext text/x-wiki Eksistentialismi Idealistinen filosofinen suuntaus, jonka merkitys oli Euroopassa laajimmillaan 1940-1950-luvuilla. Eksistentialismin piirissä pohditaan erityisesti ihmisen vastuuta, ahdistusta, pelkoa ja olemassaoloa. Eksistentialismi korostaa voimakkaasti "ihmisen olemassaolon kokonaiselämystä" ajattelun perustavana lähtökohtana. iek2zvvqupoz70gik2wwhbaxg2uduts 2 19123 140548 2022-08-24T20:06:31Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä... wikitext text/x-wiki Eksorkismi Paholaisen häätömanaus. Monet lahkot yrittävät edelleen "hoitaa" sairauksia Jeesuksen menetelmällä eli ajaa paholaisia ihmisestä. Kristillinen kaste piti meilläkin sisällään paholaisen häätämisen perisynnin saastuttamasta vauvasta. Mikael Agricolan pitempi manauskaava oli käytössä vuoteen 1886 ja lyhyempi 1930-luvun lopulle saakka. Yhä tehdään ristinmerkit lapsen kasvoihin ja rintaan. Vanha suomalainen tietosanakirja toteaa niiden tehtävänä olevan "olla varmimpana suojakeinona pahoja henkiä vastaan". Kts. lisää Väinö Voipio: Vihreä katkismus (1973) ja Kahleissa vai vapaana (1967). r0tfmgshw1muask20a58zpsi7lrysup 2 19124 140550 2022-08-24T20:08:00Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. wikitext text/x-wiki Ekumenia Kristillisten kirkkojen väliseen yhteistyöhön liittyvä pyrkimys toimia yhdessä (tieteellistä maailmankatsomusta ja uususkontoja vastaan). Kirkot ovat etsineet yhteistä pohjaa mutta huonolla menestyksellä. Katolinen kirkko vaatii Paavin ylivallan tunnustamista. Kreikkalais-katoliset ovat fundamentalisteja (kts. fundamentalismi). On siinä protestanteilla tekemistä! Ekumenia on jäänyt julistusten tasolle ja hyvä niin. iwlvwmpaj34paaopkvkb86maqjzgr7q 2 19125 140552 2022-08-24T20:10:19Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat väh... wikitext text/x-wiki Emergentti Uusi, uudenlaatuinen, aikaisemmasta poikkeava. Emergenssimaterialismi = väittää, että reaalimaailma on kerrostunut tasoiksi, jotka kaikki ovat todellisia. Jotkut tasot voivat olla pelkästään tieteellisten teorioiden luomisen ja testaamisen kautta tutkittavissa (epäsuora havainnointi), kuten alkeishiukkasten ja atomien taso, toiset taas ovat havaintokokemusten kohteina. Tasojen suhteet ovat sekä kausaalisia (eli perustavimpien tasojen voimat tuottavat vähemmän perustavien tasojen ominaisuuksia ja käyttäytymistä) että emergenttisiä (eli ylemmillä tasoilla syntyy sellaisia ominaisuuksia ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät ole palautettavissa alemmille eli perustavimmille tasoille). Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon, että molekyyleillä on ominaisuuksia, kuten optinen aktiivisuus, jota atomeilla ei ole. Soluilla on ominaisuuksia, kuten kasvu, aineenvaihdunta ja erilaistuminen, joita molekyyleillä ei ole. Yksilöillä on ominaisuuksia, kuten tietoisuus, jota soluilla ei ole. Populaatioilla on ominaisuuksia, kuten evoluutio, joita yksilöillä ei ole. bymtn9mi6is3g3fiz2fzttf3llwvfat 2 19126 140554 2022-08-24T20:12:04Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. wikitext text/x-wiki Emootio Tunnetila. Emotionaalinen = tunne-elämään kuuluva tai perustuva. hqk2lvnk11pecepl4cfqdycop2tmqef 2 19127 140556 2022-08-24T20:13:26Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä m... wikitext text/x-wiki Energia Kyky tehdä työtä. Energia voi esiintyä mitä erilaisimmissa muodoissa: potentiaalisena energiana (patoaltaasta juoksutetulla vedellä pyöritetään turbiineja), liike-energiana, kemiallisena energiana tai ydinenergiana. Lähes kaikkia energian muotoja voidaan muuttaa toisikseen, tosin muuttamisessa aina osa muuttuu lämmöksi. Energian säilymislain mukaan energiaa tai sitä vastaavaa massaa ei voi luoda eikä hävittää eli mitään ei synny tyhjästä eikä mikään voi tyhjiin kadota. dy3vrhoukv0355xeyapp9qh40hh65xc 2 19128 140558 2022-08-24T20:17:38Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. wikitext text/x-wiki Epistemologia Tieto-oppi, teoria tiedon alkuperästä, luonteesta, muutoksesta ja oikeutuksesta. nuypkq8n15rd32us7lyqdnt9i68l0q2 2 19129 140560 2022-08-24T20:23:44Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. wikitext text/x-wiki Epäjumala Kristittyjen keksimä nimitys muiden uskontojen jumaluuksille. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki jumaluudet ovat "epäjumalia", kunnes jonkin olemassaolosta kyetään esittämään pätevää, koeteltavissa olevaa näyttöä joka läpäisee testit. 2pt7q1pa9yh4f0hk9v5ffeaaq1nu9xc 2 19130 140562 2022-08-24T20:25:05Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii... wikitext text/x-wiki Esitiede Kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen kriteerejä. Luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue (tietosisältö muuttuu tutkimuksen vaikutuksesta), mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä (muuttuu tutkimukseen perustumattomien syiden vaikutuksesta). Osan parapsykologisesta tutkimuksesta on esitetty edustavan esitiedettä, mutta skeptikot eivät hyväksy oletusta. Filosofi Raimo Tuomela pohtii tätä kysymystä teoksessa "Paholaisen asianajaja". 7o1ngg3v2fy2x0jhdwo478bg97k7fuv 2 19131 140564 2022-08-24T20:26:35Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. wikitext text/x-wiki ESP Aistien ulkopuolinen havaitseminen. Parapsykologinen käsite. Aistien ulkopuolisen havaitsemisen mahdollisuudesta ei ole mitään pätevää tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Charles Honortonin ns. ganzfeld-tutkimustulosten merkityksestä kiistellään parasta aikaa (1993) ja tutkimuksia yritetään toistaa eri puolilla maailmaa. Kts. Skeptikko-lehti 2/93. ogje7ml1xayfreaun5s5qvs51ocnikk 2 19132 140566 2022-08-24T20:27:57Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. wikitext text/x-wiki Eutanasia Hyvä tai helppo kuolema, joka aiheutetaan lääketieteellisin toimenpitein. Armomurha on eri asia, se pitää sisällään kaikki erilaiset "lopettamiset" eri tilanteissa (esim. ihminen on juuttunut palavaan autoon, toinen kolauttaa kivellä säästääkseen ihmispolon suuremmilta kärsimyksiltä). Kts. s.21. cm7jd1rc5xhm3io5vio3suv3fz1p644 2 19133 140568 2022-08-24T20:30:21Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiv... wikitext text/x-wiki Etiikka (kreik. "ta eethica", oppi tavoista). Moraalifilosofia. Epikuros määritteli etiikan tehtäväksi seuraavaa: "Etiikka käsittelee asioita, joita on tavoiteltava ja asioita, joita on vältettävä, elämisen tapaa ja telosta" (telos= korkein hyvä, tarkoitus tai elämän päämäärä). Akateemisessa filosofiassa etiikka on jaettu moraalisosiologiaan (empiiristä tutkimusta kansojen ja yhteisöjen tavoista, arvostuksista ja toimintaa koskevista ihanteista), normatiiviseen etiikkaan (pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mitä pitäisi tehdä?) ja metaetiikkaan (tarkastelee moraaliteorioiden yleisiä ominaisuuksia ja niissä käytettyjä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä). Voidaan puhua myös yksilöetiikasta, jolla tarkoitetaan yksilön perusteltua käsitystä hyvästä elämästä (arvoista, oikeuksista, velvoitteista, hyveistä, yhteiselämän muodoista). Käsikirjassa esitetty vapaa-ajattelijan etiikka lienee yhteensopiva useimpien vapaa- ajattelijoiden yksilöetiikan kanssa. 72yjxcvkyke576d40cudcpqz2r5h112 2 19134 140570 2022-08-24T20:31:52Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. wikitext text/x-wiki Evidenssi "Ilmeinen paikkansapitävyys". Julkinen ja yleisesti hyväksytty peruste, jonka nojalla väitteeseen on rationaalista uskoa. 41wxjwflbew5ww24hhwbo7nqf8nviw9 2 19135 140572 2022-08-24T20:33:15Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta... wikitext text/x-wiki Evoluutio Sanan laajimmassa merkityksessä evoluutio tarkoittaa koko historiallista kehityskulkua maailmankaikkeuden synnystä nykyhetkeen. Nykyinen maailmamme on rakentunut asteittain alempien organisaatiotasojen luodessa perusedellytykset korkeampien tasojen synnylle. Kosminen evoluutio loi edellytykset kemialliselle evoluutiolle, joka puolestaan mahdollisti orgaanisen evoluution. Orgaanisessa eli biologisessa evoluutiossa on kyse perättäisissä sukupolvissa tapahtuvasta geneettisestä sopeutumisesta, jolloin elävän systeemin ylläpitoon ja lisääntymiseen vaikuttavat ominaisuudet testautuvat suhteessa ulkoisiin olosuhteisiin. Orgaaninen evoluutio mahdollisti kulttuurievoluution, jossa on kyse opin, tiedon, käyttäytymisen, tradition yms. siirtymisestä yksilöltä toiselle ja sukupolvelta toiselle. l8mkhp55sa9gvc5cin4830k0wepj2w0 2 19136 140574 2022-08-24T20:36:47Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. wikitext text/x-wiki Faktuaalinen totuus Todellisuutta ja tosiasioita koskeva totuus, jonka vastakohtana on käsitteellinen totuus, joka on asiain tiloista riippumaton, vailla tosiasiasisältöä, se kertoo vain jotakin käytetystä käsitejärjestelmästä. "Ulkona paistaa aurinko" on faktuaalinen totuus jos ja vain jos aurinko todella paistaa. "1+1=2" on käsitteellinen totuus ja kertoo lukuja koskevasta sopimuksesta. Näin on sovittu. sahg3rly7rcjodknph2ly7chdfk8y8z 2 19137 140576 2022-08-24T20:39:47Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. wikitext text/x-wiki Fundamentalismi Kristinuskossa oppisuunta, jonka mukaan Raamattu on erehtymätön (tai erehtyy suhteellisen vähämerkityksellisissä asioissa). Islamilainen fundamentalismi suhtautuu samalla tavalla Koraaniin ja hindufundamentalismi omiin pyhiin kirjoihinsa jne. Fundamentalistit ovat yleensä jyrkkiä ihmisiä mutta siinä mielessä rehellisiä etteivät syyllisty "vertauskuvilla" selittelyyn. gekre66q1pfipfpxfg4qzjsop5kuyi3 2 19138 140579 2022-08-25T04:07:53Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linss... wikitext text/x-wiki Galaksi Tähtijärjestelmä, johon kuuluu tavallisesti miljardeja tähtiä eli Aurinkomme kaltaisia kuumia kaasupalloja, jotka tuottavat sisuksissaan energiaa ydinfuusiolla. Meidän galaksissamme eli Linnunradassa on yli 200 miljardia tähteä. Todennäköistä lienee, että monilla muillakin tähdillä, kuin Auringolla, on planeettoja mutta sitä on vaikea havaita, koska planeetat eivät säteile kuten tähdet. Galaksit jaetaan ellipsigalakseihin, kierregalakseihin ja linssimäisiin galakseihin. Galaksit muodostavat usein galaksijoukkoja, jotka taas voivat muodostaa vielä mahtavampia superjoukkoja. Linnunrataa pidetään kierregalaksina, tyyppiä on kuitenkin vaikea määritellä, koska emme voi katsella sitä "ulkoapäin". 9hnmkmpujiy0bnl4wsmx0fql9tt3z7s 2 19139 140581 2022-08-25T04:09:33Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). wikitext text/x-wiki Geeni Perintötekijä. Geenit ovat yleensä DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa (joillakin viruksilla RNA:ta eli ribonukleiinihappoa). Geenit sijaitsevat kromosomeissa, joiden mukana ne siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille. Kts. kansankielellä perinnöllisyydestä Petter Portin: Perinnöllisyys,ihminen ja luonto (1983). 2anxyrd8711p6zt32f4w80zupmk8jek 2 19140 140583 2022-08-25T04:12:29Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. wikitext text/x-wiki Hallusinaatio Aistiharha. Havaintona pidetty elämys, joka ei perustu ulkoiseen todellisuuteen. s2uussso2nh5sieh9aka069lmepe76i 2 19141 140585 2022-08-25T04:14:19Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan su... wikitext text/x-wiki Hermeneutiikka Raamatun tekstien tulkintaoppi (Schleiermacher). Diltheyn filosofiassa "eläytyvä ymmärtäminen", menetelmä joka hänen mukaansa erottaa menetelmällisesti ns. hengentieteet luonnontieteistä. Vain luontoa voidaan selittää, ihmiseen liittyviä ilmiöitä voidaan vain ymmärtää. Diltheyn mukaan hengentieteiden (historia, kulttuuri) metodina on eläytyminen tutkimuksen kohteen ajatusmaailmaan ja tukeutuminen omaan sisäiseen kokemukseen. Hermeneutiikan suurin ongelma on erottaa toisistaan tieteellinen ja ei-tieteellinen ymmärtäminen. "Eläytyvä ymmärtäminen" tuo subjektiivisuuden tieteeseen ja se ei kuulu tieteen ihanteisiin. Hermeneuttisten tutkimustulosten todentamismahdollisuus on usein yhtä kuin nolla. "Välitöntä kokemusta" ei voida toistaa, todentaa. Tällaisessa "tieteessä" väijyy mielivallan vaara. 973wbts01zoyqzk6qpi3pp9tl574nlu 2 19142 140587 2022-08-25T04:15:52Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihm... wikitext text/x-wiki Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. nly4i3v7zj48hg02u09t9541qrusd41 140589 140587 2022-08-25T04:17:37Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Hindulaisuus Hindulaisuuden historiallinen perusta on arjalainen uskonto. Kun arjalaiset tunkeutuivat Intian niemimaalle (1800-1600 e.a.a), he toivat tullessaan Veda- hymnien perinteen. Neljän Veda-kirjan perinne edusti monijumalaista uhriuskontoa. Tärkeä asema siinä oli brahmaanoilla, pappisluokalla. Hindulaisuuden keskeinen käsite on moksha, henkinen vapahdus, yhdistyminen maailmansieluun. Moksha vapauttaa ihmisen jälleensyntymisen ketjusta. Hindulaisuuden mukaan ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes oivaltaa yksilöllisen sielunsa. Hindulaisuus tuntee Karman eli syyn ja seurauksen lain. Hyvät teot tuottavat hyvää karmaa ja paremman inkarnaation eli uuden ruumiillistuman, väärät teot tuottavat vastaavasti huonon karman. Hindulaisuuden jumalmaailmaan kuuluu tuhansia erilaisia jumaluuksia. Hindulainen ajattelu synnytti joogan eli käytännön harjoittelu- ja mietiskelymenetelmät, joilla yksilö voi edesauttaa omaa jälleensyntymien ketjusta vapautumista saavuttamalla ruumiillinen ja henkinen tasapaino. Hindulaisuuteen kuuluu vahvasti ihmisten eriarvoisuutta korostava kastilaitos. cu7mi6p77oocignkn03qgoqo0uf9tod 2 19143 140591 2022-08-25T04:19:34Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorga... wikitext text/x-wiki Holismi Kokonaisuuksia korostava näkemys ("ihminen kokonaisuutena", "luonto kokonaisuutena" jne.). Tunnettu esimerkki holismista on James Lovelockin 1979 esittämä biologinen teoria, Gaia-hypoteesi. Sen mukaan koko maapallo on itsesäätelevä kokonaisuus, jossa kaikki riippuu kaikesta. Hypoteesin mukaan mm. tulivuorenpurkaukset, ilmakehät ja meren ilmiöt ovat kaikki osa maapallon elämää palvelevaa itsesäätelyjärjestelmää. Maapallo on siis eräänlainen superorganismi. Holismin heikkous on siinä, että emme ymmärrä kokonaisuuksia ellemme ymmärrä niiden osia. Gaia-hypoteesi on lisäksi yhteensovittamaton darwinistisen evoluutiomekanismin kanssa, jonka mukaan evoluutio tapahtuu populaatiotasolla eikä yhtenäisenä kokonaisuutena koko maapallolla. Samoin geofysikaalinen aineisto osoittaa, että ilmakehän koostumuksessa on tapahtunut suuria vaihteluja, jotka näyttävät olevan yhteydessä suuriin sukupuuttoaaltoihin. Sekään ei sovi Gaia-hypoteesiin. On ymmärrettävät osat, jotta ymmärtäisi kokonaisuuksia ja on hahmotettava kokonaisuuksia ymmärtääkseen osien toiminnan. Holismi liittyy nykyisin näennäistieteisiin ja selkeisiin huuhaa-oppeihin, joissa sitä käytetään muotikäsitteenä "kokonaisvaltainen". oseb5kriwwbu4pde3gmsst4s4rc0jtp 2 19144 140593 2022-08-25T04:21:19Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole... wikitext text/x-wiki Homeopatia Saksalaislääkärin Samuel Hahnemannin 1700-1800 lukujen vaihteessa kehittämä parannusoppi. Opin mukaan aine, joka suurina annoksina aiheuttaa ihmiselle tiettyjä oireita, parantaa äärimmäisen pieninä annoksina nautittuna sairauden, jossa nuo samat oireet esiintyvät. Homeopatiaan kuuluu lääkeaineiden "potensoiminen" laimentamalla niitä. Mitä enemmän laimennetaan, sitä tehokkaampaa lääkeaine on. Laimennokset voivat olla sellaisia, ettei niissä ole yhtään molekyyliä alkuperäistä vaikuttavaa ainetta. Homeopatia väittääkin, ettei tällä ole väliä, koska lääkeaineen "elinvoima" tai "informaatio" siirtyy laimennusnesteeseen (vesi, alkoholi). Homeopatia on selkeä vale- eli näennäistiede. erz1plnxuqm7ukivh2da2r3qgl358jo 2 19145 140595 2022-08-25T04:22:42Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. wikitext text/x-wiki Hominidi Ihmisen heimoon Hominidae kuuluva laji. Nykyisin on elossa vain yksi hominidilaji, nykyihminen (Homo sapiens, tai tarkemmin sen alalaji Homo sapiens sapiens). Hominideja olivat sukupuuttoon kuolleet etelänapinat (suku Australopithecus), sekä ihmisen sukuun Homo kuuluneet lajit Homo habilis ja Homo erectus. mjd94zcj22hg0so8oqb2hocrmcfsq4p 2 19146 140597 2022-08-25T04:24:14Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi... wikitext text/x-wiki Humanismi Sanalla voidaan tarkoittaa antiikin sivistyksen harrastamista, humanististen tieteiden harjoittamista ja ihmisen ja sivistyksen kunnioittamista ("Humanismin täydellisyysihanne on sivistynyt ihminen, joka tunnustaa totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteetteja korkeammaksi" - G.H. von Wright). Aatteellinen humanismi: Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton piirissä humanismi on määritelty naturalistiseksi, ei- teistiseksi ja eettiseksi elämänasenteeksi, joka korostaa yksilön omavastuisuutta maailmankatsomuksen muodostamisessa ja yksilömoraalin luomisessa. Ihmisillä on velvollisuus antaa tarkoitus ja hahmotus heidän omalle elämälleen. Humanismi on vaihtoehto uskonnoille ja uskontoiselle maailman- ja elämänkokemiselle. Humanismi on vaihtoehto kaikille katsomuksille, jotka hakevat ihmisen ja muun luonnon ulkopuolelta tai "olemuksesta" moraalista auktoriteettia, olemisen tarkoitusta, päämäärää tai suunnitelmaa (Jussi Pikkusaari). bgcl8e70sgcs9n90szzj9mx2nekktny 2 19147 140599 2022-08-25T04:26:38Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. wikitext text/x-wiki Humanoidi "Ihmisen kaltainen", ufoharrastajien "maapallon ulkopuolelta saapuneista olennoista" käyttämä nimitys. Ufologia = ufotutkimus, jossa arvioidaan ihmisten havaintoja ufoista tai humanoideista. Pääasiassa selkeää näennäistiedettä. Selvääkin selvempää on, ettei humanoidien olemassaolosta ja käynnistä maapallolla ole mitään todisteita. lt5zclnikrbfb2sbusybqgqsdd41wf5 2 19148 140601 2022-08-25T04:30:47Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. wikitext text/x-wiki Hypoteesi Ongelmanratkaisuyritys. Olettamus, jonka paikkansapitävyyttä testataan havaintojen avulla. flpz4kc77o39samfvbcu82hksnuu68x 2 19149 140603 2022-08-25T04:34:13Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. wikitext text/x-wiki Idealismi Oppisuunta, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen. a04754lc75tdbnyc2xjm0mu2x414kx4 2 19150 140605 2022-08-25T04:36:44Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. wikitext text/x-wiki Ideologia Aatemaailma. Jonkin tietyn aatteen mukainen maailmankatsomus. Ideologia voi olla poliittinen, uskonnollinen, katsomuksellinen tai taiteellinen. Voidaan puhua yksilön, ryhmän, organisaation tai yhteiskunnallisenliikkeen ideologiasta. 4kaanaug0rse31yu0v8muv8onakd25x 2 19151 140607 2022-08-25T04:39:15Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". wikitext text/x-wiki Ihme Filosofi Stephen Braude on määritellyt ihmeen ilmiöksi, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä (kts. paranormaali). Perusteellinen esitys "ihme" käsitteestä löytyy teoksesta "Paholaisen asianajaja" (URSA 1989) Matti Häyryn artikkelista "Ihmeet ja niiden kokeminen". fxyktw6nlkywyt1sv4gx538zfgjebua 2 19152 140609 2022-08-25T05:17:13Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. wikitext text/x-wiki Illuusio Kuvitelma, haave, toive, jolla ei ole mahdollisuutta toteutua. b5ulr0k94dfl2g47jktraui749sxixu 2 19153 140611 2022-08-25T05:19:33Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). wikitext text/x-wiki Indoktrinaatio Viestinnän piilovaikutus. Yksipuolista mielipiteenohjausta tietyn vakaumuksen mukaisesti. Esitettävät asiat valikoidaan tavoitteen mukaisesti, toisenlaiset näkemykset jätetään esittämättä tai ne (niiden perustelut) esitellään vääristellen. Tyypillistä valtakulttuurille, oli se millainen tahansa (meillä luterilainen, entisessä Neuvostoliitossa kommunismi jne.). 14vftupqhle8sw0gmjqisrhf6fyjc01 2 19154 140613 2022-08-25T05:21:09Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismi... wikitext text/x-wiki Informaatio Maailmassa oleva informaatio on joko fysikaalista, so. luonnollista tai aiheutettua materian järjestystä, tai kielellistä, so. ihmisen luoman kielen ilmaisuvoimaan ja käyttöön perustuvaa. Fysikaalisella informaatiolla tarkoitetaan aineellisten systeemien järjestyneisyyttä, vastakohtana entropia= haje eli epäjärjestys. Fysikaalisen informaation määrä on mitta aineellisten järjestelmien kompleksisuudelle. Esim. evoluution kautta kehittyneet organismit sisältävät sitä enemmän informaatiota mitä monimutkaisempia ne ovat rakenteeltaan. Syntaktinen informaatio liittyy kommunikaatioon "kanavassa", jonka kautta voidaan lähettää ja vastaanottaa viestejä jonkin merkkijärjestelmän avulla. Kyse voi olla mistä tahansa merkeistä (numerosarjat, piipitykset, sähkösykäykset), oleellista on vain se kuinka usein merkit esiintyvät kanavassa. Semanttinen informaatio liittyy kielessä muotoiltuihin väitelauseisiin, jotka ilmaisevat maailmaa koskevia asiantiloja. Tällaisilla lauseilla on kielellisiin sopimuksiin perustuva merkitys. Pragmaattinen informaatio liittyy jonkin viestin merkittävyyteen tai yllätyksellisyyteen jollekin henkilölle jossakin tilassa. Informaatio ja tieto eivät ole samoja asioita, informaatio on yleiskäsite ja tieto on sen yksi alalaji. Ilkka Niiniluoto on todennut, että tieto on väitelauseiden sisältämää informaatiota, joka täyttää totuusehdon ja perusteluehdon (eli klassinen tiedon määritelmä: "tieto on hyvin perusteltu ja tosi uskomus"). Monet näennäistieteet ja uskonnolliset todistelut käyttävät väärin informaation käsitettä. Kannattaa olla tarkkana! 8cgcd1crqn1zjodk52uh75pn32ft7kj 2 19155 140615 2022-08-25T05:22:12Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. wikitext text/x-wiki Inkarnaatio Jumalan lihaksi tuleminen. 9hjepvqs0nc8gf60sws854jn22qkbgs 2 19156 140617 2022-08-25T05:24:32Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. wikitext text/x-wiki Introspektio Omien psyykkisten tilojen tietoinen tarkkaileminen. iaw51esbywebyhq77iu7avbueaub04z 2 19157 140619 2022-08-25T05:25:20Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". wikitext text/x-wiki Intuitio Ihmisen "sisäinen oivallus". bnt8uqheda0tkumqkh731i5cuu7gtvc 2 19158 140621 2022-08-25T05:27:23Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. wikitext text/x-wiki Irrationaalinen Järjen vastainen. Irrationaalinen ajattelu = ajattelu, joka ei vastaa yleistä totuutta ja myötävaikuttaa epätarkoituksenmukaisen kokemisen ja toiminnan rakentumiseen. j82ubjvoop39yoby1a12bw7jo4v7477 2 19159 140623 2022-08-25T05:30:12Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnus... wikitext text/x-wiki Islam Islam on yksijumalainen ilmestysuskonto, jonka perusti Muhammed (570-632). Hänen "kokemat ilmestykset" koottiin muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin. Islamin mukaan Muhammed on Allahin eli yhden ja ainoan jumalan lähettiläs. Islam on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Uskovaisille luvataan taivas, muut joutuvat helvettiin. Islamiin kuuluu myös usko enkeleihin ja paholaisiin, myös pääpaholaiseen. Islamin viisi peruspilaria ovat 1) uskontunnustus, 2) rukous viisi kertaa päivässä, 3) almut eli köyhäinvero, 4) paastoaminen Ramadan-kuukauden aikana ja 5) pyhiinvaellus Mekkaan. Opillisista ja poliittisista syistä Islam jakaantui 650-luvulla kahtia sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Sunnalaiset pitävät kiinni perimätiedosta eli sunnasta eivätkä hyväksy myöhempiä ilmoituksia. Shiialaiset uskovat että myös Koraanin ja Muhammedin jälkeinen ilmoitus voi olla totta. Siksi imaamin eli seurakunnan johtajan asema on keskeinen. Shiialaisuus onkin jakaantunut useaan lahkoon. Islam on kristinuskon rinnalla maailman verisimpiä ja suvaitsemattomampia uskontoja. 9lo0p5jcek8n9k6ijprbf1gyfvdti0n 2 19160 140625 2022-08-25T05:33:14Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. wikitext text/x-wiki Jooga Yoga, intialainen filosofinen itsensäkehittämisjärjestelmä, joka ilmenee useana eri muotona. Länsimaissa jooga tunnetaan lähinnä mietiskelyasennoistaan ja hengitystekniikasta. gb5jzqsni26ijegicuh57eoei15rtub 2 19161 140627 2022-08-25T05:35:28Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. wikitext text/x-wiki Jumalat Kuviteltuja maailman ulkopuolella ("yläpuolella") olevia henkiolentoja, joita palvotaan. Kristinuskon ja juutalaisuuden jumala on määritelty käsikirjan sivulla 26 (persoonallinen jumala). Kts. myös Erkki Hartikainen: Tieteellinen maailmankatsomus, 1980 s.10 ja Väinö Voipio: Jumalan puolustus, 1961 s.19. lz8o6lhng696dz7ikuchc3525ivjy30 2 19162 140629 2022-08-25T05:36:56Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai m... wikitext text/x-wiki Jälleensyntyminen Sielunvaellusoppi. Esiintyy jo monilla ns. luonnonkansoilla siinä muodossa, että sielu (henki) eroaa ruumiista kuoleman jälkeen ja voi uudelleen ruumiillistua eläimiin, kasveihin, elottomiin esineisiin tai syntyä uudelleen ihmisenä. Varsinainen jälleensyntymisoppi, johon liittyy käsitys moraalisesta hyvityksestä, liittyy Intian uskontoihin. Se, syntyykö ihminen onnellisempaan vai onnettomampaan olotilaan riippuu siitä mitä hän on tehnyt tai millainen hän on ollut edellisessä elämässään. Ihmisen kohtaloa ohjaa raudanluja Karman-laki. Jokainen ihminen on saanut osakseen sellaisen kohtalon kuin hän edellisessä elämässään on teoillaan ansainnut. Länsimainen teosofia ja antroposofia ovat omaksuneet tämän opin. 2ett4gyrfyq9p3iktjeh8g1n7bodye6 2 19163 140631 2022-08-25T05:40:17Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. wikitext text/x-wiki Kaksoissokkomenetelmä Koejärjestely, jossa koehenkilö ja kokeen suorittaja eivät etukäteen tiedä "oikeaa vastausta". Menetelmän tarkoitus on estää tutkimuksen tekijän ennakkoasenteista aiheutuvat vääristymät koetuloksissa. Menetelmä on tärkeä mm. lääketieteessä, sen avulla on mahdollista arvioida mm. plasebovaikutusta. Menetelmä on erilaisten näennäistieteiden ja - tekniikoiden kauhu, ne kun eivät selviydy siitä. 7jwag62m2cbix2irvjcwolesxfysfbu 2 19164 140633 2022-08-25T05:44:02Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. wikitext text/x-wiki Karma Kts. hindulaisuus, buddhalaisuus, antroposofia ja jälleensyntyminen. dpyx3wpf3au1s8frs74jmpyz3sdiaow 2 19165 140636 2022-08-25T05:46:44Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). wikitext text/x-wiki Kehäpäätelmä Todistus, jossa yritetään käyttää salaa väitettä, joka piti todistaa (esim. 1.jumaluutta tarvitaan luonnon ihmeellisyyden ymmärtämiseksi, muuten se muka ei ole käsitettävissä, 2.sama luonnon ihmeellisyys todistaa jumaluudesta (kts. Raamattuesimerkki sivulta 24)). ogdc9l4z6wqoee1pbefujyawyw75vmc 2 19166 140637 2022-08-25T05:48:25Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augusti... wikitext text/x-wiki Kaste Muinaisissa uskonnoissa uuden jäsenen vihkiminen tai puhdistautumismeno (vesi, veri, tuli). Kristinuskon kasteen sakramentti on peräisin Dionysos- palvonnasta jalostuneesta Orfilaisuudesta, jossa vesikaste puhdisti ihmisen perisynnistä. Kaste on sarja loitsuja, jossa ensin kumottiin vanha liitto paholaisen kanssa (eksorkismi) ja tehtiin uusi liitto Kristuksen kanssa. Sama pätee niin aikuiskasteeseen kuin myöhemmin kehittyneeseen lapsikasteeseen. Kirkkoisä Augustinus katsoi, että ilman kasteen armolahjaa kuollut lapsi on auttamattomasti joutuva perisynnin vuoksi helvetin tuskaan. Tämä käsitys on jollakin tavalla säilynyt hätäkasteeksi kutsutussa instituutiossa. Nykyisin luterilainen kirkko näkee kasteen lapsen ottamisena seurakuntayhteyteen. Kristillisissä lahkoissa aikuiskaste kertoo sen, että ihminen on tullut uskoon ja haluaa tehdä liiton Kristuksen kanssa. ftqpg08duy8ftgs9f4enwle1u81p4ha 2 19167 140639 2022-08-25T05:49:36Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. wikitext text/x-wiki Kognitio (adj. kognitiivinen). Kaikki ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvä psyykkinen toiminta. nwyvloolkeapd2nq8cf8mqb0909h96p 2 19168 140641 2022-08-25T05:52:17Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Komplementaarinen Täydentävä. wikitext text/x-wiki Komplementaarinen Täydentävä. eo748rsteuvqmvk2qdjnkk6gt60kjzn 2 19169 140643 2022-08-25T05:53:28Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. wikitext text/x-wiki Kontingentti Väittämä on kontingentti, jos sen totuus ei ole välttämätön eikä mahdoton. Ilmiö on kontingentti, jos sen esiintyminen/synty/olemassaolo ei ole välttämätöntä mutta ei myöskään mahdotonta. Esim. elämän synty ja ihmisen kehitys. Kts. käsikirjan s. 34, kysymys 15. 2m8n5oj81v2a7rx0g20alnmlpebvbdf 2 19170 140646 2022-08-25T05:59:28Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan t... wikitext text/x-wiki Korrespondenssiteoria Totuusteoria, jonka mukaan totuus on vastaavuussuhde uskomuksen ja tosiasian välillä: uskomus tai ajatus on tosi täsmälleen silloin, kun se "vastaa todellisuutta" eli ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Väite "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ja vain jos se ilmaisee tosiasian (ulkona todella sataa vettä). Kilpaileva totuusteoria, pragmatismi, näkee totuuden hyödyllisyytenä, toimivuutena tai menestyksellisyytenä. Konsensusteorian mukaan totuus on tutkimuksen raja-arvo, so. tiedeyhteisön lopullisen yksimielisen mielipiteen sisältö. 8u0vmxealaui45l9kiw9vzub3cpl506 2 19171 140648 2022-08-25T06:16:38Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. wikitext text/x-wiki Kosmologia Maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä tutkiva tiede. r4x5lesai0grwa2651c0u4lbsuchnqt 2 19172 140650 2022-08-25T06:17:42Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksel... wikitext text/x-wiki Kvanttifysiikka Kvanttifysiikka eli kvanttimekaniikka on Planckin kvanttiteoriasta ja Heisenbergin epätarkkuusperiaatteesta rakennettu teoria (S.Hawking). Atomi-ilmiöiden mekaniikan perusteoria, jonka olennainen piirre on teorian todennäköisyysluonne. Fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta voidaan puhua vain näiden suureiden arvojen todennäköisyysjakautumista. Kvanttifysiikan avulla tuli vihdoin mahdolliseksi ymmärtää atomien rakenne. Maailmankatsomuksellinen merkitys: kts. s. 33, kysymys 14. 1n4jrjxoreq6qg8zy9tjypezwrp71bj 2 19173 140653 2022-08-25T06:23:01Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. wikitext text/x-wiki Logiikka Oppi johdonmukaisesta ajattelusta. Looginen ajattelu = johdonmukainen ajattelu. enhkg9repagf82xo7mdnbw4jj4sskd4 2 19174 140655 2022-08-25T06:24:06Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin wikitext text/x-wiki Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin e7zdf1r69olj2lkf62w5ksde8l06l6v 140657 140655 2022-08-25T06:26:13Z Välkky 10105 wikitext text/x-wiki Logos Erittäin monimerkityksellinen uskonnollinen käsite. Kreikan "logos" tarkoittaa sanaa. Käsitys sanan maagisesta luonteesta esiintyy Kreikasta Kiinaan saakka. Kreikan filosofiassa tapaamme käsitteen Herakleitoksella, stoalaisilla ja uusplatonikoilta. Herakleitos lausuu: "Kaikki olevainen on Sanasta kaikki on syntynyt Sanan kautta". Uusplatonikkojen jumala on kolmiyhteys: Yksi-Järki-Henki, Järkeen sisältyy Logos eli alun-Sana. Vaikutus Johanneksen evankeliumiin on selvä. tfz60o9bx284p0nhpi8oru5lhahhser 2 19175 140659 2022-08-25T06:27:52Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. wikitext text/x-wiki Maaginen Oletettujen yliluonnollisten olentojen/voimien/vaikutusten hallintaan liittyvä. 8ufxmjdg0wh71kyqjr7j13kctm0jcgo 2 19176 140661 2022-08-25T06:29:05Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmi... wikitext text/x-wiki Magia Tapahtumien kulkuun vaikuttaminen taikakeinoja käyttäen. Taikakeinoja, joilla luonto tai yliluonnollinen saadaan (kuvitellaan saatavan) toteuttamaan taikojan tahtoa. Kosketusmagiassa taikakeinot kohdistetaan suoraan noiduttavaan tai parannettavaan henkilöön tai johonkin mikä on ollut tekemisissä hänen kanssaan (esine, hius, kynnenpala yms.). Homeopaattisessa magiassa taikakeinot kohdistetaan varsinaista kohdetta muistuttavaan esineeseen kuten voodoonukkeen. Ilmiö yritetään saada aikaan jäljittelemällä sitä, uskotaan, että "sama aiheuttaa samaa". Magia jaetaan usein valkoiseen ("hyvään") ja mustaan ("pahaan") magiaan. Ensimmäinen on hyväksyttyä ja laillista (parantajat, poppamiehet), jälkimmäinen salaista ja paheksuttua (pahantekijät, vahingoittajat). ha4yj9usuxfzigx4fk5lsqgn3e3dw79 2 19177 140663 2022-08-25T08:42:50Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. wikitext text/x-wiki Maasäteily Oletettu energiakenttä, johon taikavarvun väitetään reagoivan. Tieteellisissä tutkimuksissa ajatus maasäteilystä ja sen havainnointi taikavarvulla tai muilla vastaavilla välineillä on osoittautunut täysin huuhaaksi, näennäistieteelliseksi opiksi. f6wbj80h048nxt7lg5wgc2pmsafwrv7 2 19178 140665 2022-08-25T08:44:56Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. wikitext text/x-wiki Manipuloida Henkilö saa erilaisin keinoin (temput, johdattelu jne.) muut ihmiset toimimaan tahtonsa mukaisesti, usein ilman että he itse sitä huomaavat tai pystyvät estämään. Välttämättä manipuloiva henkilökään ei menettele tietoisesti eli että hän tarkoituksellisesti ohjaisi ja käsittelisi mielipiteitä. Kts. indoktrinaatio. jywoweh7qbkorab9v9vun2lhak6r54a 2 19179 140668 2022-08-25T08:51:18Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman m... wikitext text/x-wiki Materialismi Ontologisena oppina materialismi väittää, että vain materia eli aine (sopivan väljästi ymmärrettynä) on olemassa. Materialismin kehittyneemmät muodot hyväksyvät sen, että myös mentaalisia tiloja ja ihmisen sosiaalisen toiminnan kautta syntyneitä kulttuuriesineitä ja abstraktioita yms. on olemassa, ts. ne ovat syntyneet ihmisen biologisen ja kulttuurievoluution kautta. Keskeistä on se käsitys, että psyykkiset ilmiöt eivät voi esiintyä ilman materiaalisia kannattajia (ilman aivojen toimintaa) eivätkä ihmisen luomat kulttuuriesineet voi säilyä ilman, että ne ovat tallennettuja joko fyysiseen tai ihmisen psyykkiseen maailmaan. Vanhaan kysymykseen: kumpi on ensisijaista aine vai henki, materialismi vastaa luonnollisesti: aine. (Kts.emergenssimaterialismi). 53s04gd0dx2hbkxz1bo760eeksc4beg 2 19180 140670 2022-08-25T08:52:34Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. wikitext text/x-wiki Meedio Henkilö, joka väittää saavansa yhteyden "henkimaailman olentoihin". Testeissä meediot epäonnistuvat surkeasti, eikä ihme. jh980sfvzensykj76h9le5ckwyp9mjo 2 19181 140672 2022-08-25T08:53:42Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. wikitext text/x-wiki Memoraatti Elämyskertomus. Kuvaus kertojan itsensä tai hänen lähipiiriin kuuluvan kokemasta yliluonnollisesta elämyksestä. Henkilö on jossakin tilanteessa kokenut jotakin, jonka hän tulkitsee yliluonnollisen kohtaamisena. gm7jim7wp7w2g0qkm07e82p9xqyw94e 2 19182 140674 2022-08-25T08:54:49Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. wikitext text/x-wiki Metafora Vertauskuvallinen ilmaus. ebqn4mtb774ndtubo3eh4he4s28irtu 2 19183 140676 2022-08-25T08:56:10Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa... wikitext text/x-wiki Metafysiikka Suppeassa merkityksessä metafysiikaksi kutsutaan kaikkia maailman tai "olevaisen" alkuperää tai luonnetta koskevia yleisiä oppeja (materialismi, spiritualismi, dualismi). Tällaiset opit on kuitenkin mahdollista omaksua pelkkinä metodologisina periaatteina, esim. metodologinen materialismi ei varsinaisesti väitä, että olevainen on muodostunut materiasta, vaan ainoastaan, että tieteessä on järkevää toimia materialistisen oletuksen pohjalta. Laajassa merkityksessä metafyysisiä ovat väitteet ja oletukset, jotka eivät ole tieteellisesti koeteltavissa eli niistä ei voida johtaa testi-implikaatioita eli testattavia seurauksia, jotka voitaisiin osoittaa oikeiksi tai vääriksi. Hyviä esimerkkejä ovat monet uskonnolliset ja näennäistieteelliset väitteet, jotka kykenevät aina pelastamaan itsensä kaikelta vastakkaiselta todistusaineistolta. mkxybej22oi1vk2jnhwjq1nydsvkew5 2 19184 140678 2022-08-25T08:57:09Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. wikitext text/x-wiki Metodi Menetelmä. Metodologia = menetelmäoppi. 504mc2j8gwhw2jigwry8vqz31f24ebg 2 19185 140680 2022-08-25T08:58:14Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. wikitext text/x-wiki Monolatria Yhden ainoan jumalan palveleminen ilman että kiistetään muiden olemassaoloa. psw1nl2d44hmwl1e9mryfi1ezmh135v 2 19186 140682 2022-08-25T08:59:31Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. wikitext text/x-wiki Monoteismi Usko yhteen ainoaan persoonalliseen jumalaan. lfujctja1kups5iut2mc426h3uqrnvy 2 19187 140684 2022-08-25T09:00:52Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu... wikitext text/x-wiki Moraali Latinan mores = tavat, luonne. Moraalilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilön moraalisten käsitysten muodostamaa kokonaisuutta. Moraali on arvojen, normien, tapojen, velvoitteiden yms. järjestelmä. Yksilöllä on aina jonkinlainen käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, tavoiteltavasta ja vältettävästä. Ihminen ei voi olla käyttämättä näitä mittoja. Silloin kun yksilön käsitys hyvästä elämästä on harkittu ja perusteltu, voidaan puhua yksilöetiikasta. Muuten moraali on suuremmaksi osaksi vain asia, jota yksilö ei edes pohdi, hän vain reagoi tai kokee niin kuin on ympäristönsä vaikutuksesta oppinut tekemään. iw39ip59xup3zdhltjlbqfu56jk0iu4 2 19188 140686 2022-08-25T09:02:46Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. wikitext text/x-wiki Motiivi Vaikutin, peruste, toiminnan syy tai sille esitetty peruste. dx3dardchn2l1694i3cjsn1k2ceqt7d 2 19189 140688 2022-08-25T09:03:52Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Muhamettilaisuus Kts. Islam. wikitext text/x-wiki Muhamettilaisuus Kts. Islam. pevyjona2j7gmqrlv377da3lx7xoz18 2 19190 140690 2022-08-25T09:05:05Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. wikitext text/x-wiki Mystifikaatio Jonkin ilmiön tai olion mystisenä pitäminen. Asia mystifioidaan, kun se korotetaan viileän, älyllisen ja todellisuuspohjaisen arvioinnin yläpuolelle. qt5zx3cgqdn1jbamxlue4qlmp3c57mb 2 19191 140692 2022-08-25T09:06:00Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. wikitext text/x-wiki Mystisismi 1.Salatiede 2.Välittömään kokemiseen perustuva uskonnollisuus. akib47shba9uxdy51ruztza8vloukf9 2 19192 140694 2022-08-25T09:07:33Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinl... wikitext text/x-wiki Myytti Jumalaistaru. Myyttinen = vanhoihin taruihin ja uskomuksiin liittyvä. Myytin tekee myytiksi sen tarkoitusperä. Tunnettu antropologi Malinowski toteaa: "Myytti... ei ole luonteeltaan keksittyä, vaan se on elävä todellisuus, jonka uskotaan kerran, kauan sitten tapahtuneen ja joka on jatkuvasti siitä lähtien vaikuttanut maailmaan ja ihmisten kohtaloihin. Myytti on villi- ihmiselle samaa mitä tosiuskovaiselle kristitylle merkitsee Raamatun luomiskertomus, syntiinlankeemus ja lunastus Kristuksen ristikuoleman välityksellä. Aivan samoin kuin meidän pyhät kertomuksemme elävät rituaaleissamme ja moraalissamme, hallitsevat uskoamme ja kontrolloivat käyttäytymistämme, aivan sama tehtävä on myytillä villi-ihmisen elämässä". i30n7dcnv7yhi3y9lxit5lnv5ns1c68 2 19193 140696 2022-08-25T09:11:13Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. wikitext text/x-wiki Naturalismi Filosofinen käsitys, jonka mukaan luonnon ulko- tai yläpuolella ei ole mitään. Supranaturalismin vastakohta. Naturalismi kieltää ns. yliluonnon perusteettomana ja lähtee liikkeelle tieteen kullakin hetkellä antamasta maailmankuvasta. Naturalismi eroaa materialismista lähinnä siinä ettei se ota kantaa olevaisen perusolemukseen, siinä mielessä se edustaa enemmänkin metodologista materialismia. 9dz151pqjefajp545kyw9sl8vkght17 2 19194 140698 2022-08-25T09:12:08Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. wikitext text/x-wiki Nonsense Engl. Hölynpöly, höpötys, mielettömyys, tolkuttomuus, järjettömyys. Ellei metafyysikko voi sanoa mitkä kokemukset osoittaisivat hänen väitteensä todeksi, hän puhuu nonsensea (Sir Alfred Ayer). Kts. metafysiikka, laaja merkitys. ljdrztr7wuvdy7sp0hd409vqtebyjhi 2 19195 140700 2022-08-25T09:13:09Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. wikitext text/x-wiki Normatiivinen Arvottava, arvoilla varustaminen. khwtrobxwxdufk69amvbuqdx7mght4k 2 19196 140702 2022-08-25T09:15:44Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. wikitext text/x-wiki Nullifidianismi Skeptisyyden muoto, jossa kysymystä ilmiöiden olemassaolosta pidetään yhdentekevänä ("en tiedä, eikä minulla ole mitään mielipidettä koko asiasta; se on minulle yks hailee"). Tyypillinen kansanasenne, johon törmää jatkuvasti, mikään kahvikuppia syvempi ei kiinnosta. amukcl4obefqotozrvm3ooilix8aizt 2 19197 140704 2022-08-25T09:17:31Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. wikitext text/x-wiki Objektiivinen Yleispätevä. Subjektista (ihmismielestä ja -tajunnasta) riippumaton. 9ux4c44jceygn1ieugxywuagx5qmrng 2 19198 140706 2022-08-25T09:18:51Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". wikitext text/x-wiki Occamin partaveitsi Periaate, jonka mukaan ei pidä olettaa enempää olioita kuin on välttämätöntä. Jumaluudet voidaan leikata tieteellisten teorioiden liepeiltä pois tämän periaatteen avulla. Samoin tarpeettomat "voimat" ja "vaikutukset". hxfup377g4v96nny9q2z3cqvblzkz5o 2 19199 140708 2022-08-25T09:20:49Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". wikitext text/x-wiki Okkultismi Yleisnimitys opeille, jotka koskevat okkultteja eli salattuja asioita, siis sellaisia, joita aistit tai tavanomainen tieto eivät muka voi tavoittaa. Okkultismin mukaan luonnossa on salattuja voimia, joiden toimintaa okkultismi "tutkii". 7bveezlok4vkaihk1axy6xgksj0z1he 2 19200 140710 2022-08-25T09:22:24Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. wikitext text/x-wiki Olio Filosofiassa väljästi ymmärrettynä objektit, tapahtumat ja prosessit ovat olioita. g75jw76phl7h4hwxacez0hxwsv4rr28 2 19201 140712 2022-08-25T09:23:23Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajattel... wikitext text/x-wiki Omatunto Se välitön siveellinen arvostelu, jonka yksilö kohdistaa itseensä, omaan toimintaansa (myös toimimattomuutteen) ja tahdonsuuntaansa. Laajemmassa merkityksessä myös muiden toimintaan kohdistuva siveellinen arvostelu. Sosiaalis- siveellinen tajunta, joka väistämättä kehittyy jo lapsena sosiaalisessa yhteisössä. Kehittyneemmillään omatunto ei ole "ympäristön ääni" ihmisessä, vaan itseen/toisiin kohdistuva siveellinen arvostelu perustuu omaan ajatteluun ja harkintaan ja on perusteltua. scw6r589534gucxz8by8xx7nxt950lm 2 19202 140714 2022-08-25T09:24:35Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. wikitext text/x-wiki Ontologia Oppi olevasta, siitä mitä on. 7ppekcs7qilkzwvv6egl75ob8hiac5r 2 19203 140716 2022-08-25T09:26:35Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. wikitext text/x-wiki Pakana Tarkoitti alunperin maalaista, koska Rooman maailmanvalta ei oikein saanut maalaisia kristityiksi kristillisen keisarikunnan aikana. Nykyisin pakana on kristittyjen haukkumanimi ei-kristityille ja erityisesti uskonnottomille. Vapaa- ajattelijat käyttävät nimeä ylpeydellä. 48d38mgtci5vymk2790ym59hrw8bmq2 2 19204 140718 2022-08-25T09:55:07Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin tei... wikitext text/x-wiki Panteismi Kun monoteismi käsittää jumaluuden maailman ulkopuolella olevaksi persoonalliseksi olennoksi, on sitä vastoin panteismille (kreikk. "pan" = kaikki, "theos" = jumala) ominaista, että se käsittää jumaluuden persoonattomaksi alkuvoimaksi, maailmansieluksi tai maailmanjärjeksi, joka on alituisesti läsnä maailmassa ja vaikuttaa kaikissa sen ilmiöissä. Panteismiin ei kuulu henkilökohtainen jumalsuhde, eikä se kykene tyydyttämään samalla tavalla kuin teismi ihmisten turvallisuuden, varmuuden ja lohdutuksen tarpeita. Varsinainen panteismi on uskonnollisen ja filosofisen pohdiskelun tulos. Rafael Karsten toteaa, että panteismi itsessään ei ole mikään uskonto, vaan "kosmillinen olettamus, joka tahtoo ilmaista sen kokonaisvaikutuksen, jonka todellisuus tekee ajattelevaan ihmiseen". Teologisissa spekulaatioissaan monet teistit ovat päätyneet varsin panteistiseen jumalkäsitykseen (esim. P. Tillich: "Jumala on olemassaolon rakenne"). Jumalkäsitteen käyttö tällä tavalla on perusteetonta, virheellistä, tarpeetonta ja harhaanjohtavaa. Sen voidaan leikata todellisuuskäsityksestä siististi pois Occamin partaveitsellä. eeynphk5rwhxhaw16pxlke6prt20i3p 2 19205 140720 2022-08-25T09:55:56Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. wikitext text/x-wiki Paradigma Tieteessä auktoriteettiaseman saanut yleinen käsitys tai teoria. Esim. evoluutioteoria kehitysbiologiassa. nkf95o37q97h0hflwwzasjzco9dhp9n 2 19206 140722 2022-08-25T09:57:02Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. wikitext text/x-wiki Parafysikaalinen Fysiikan lakien vastainen. 5u6tkqt964n4k5wtxuy8o6v6ds92nch 2 19207 140724 2022-08-25T09:58:08Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Paranormaali Määritelty s.23. wikitext text/x-wiki Paranormaali Määritelty s.23. eyrvpkc67tq4y6ragc8r4dxv6qhg2bc 2 19208 140726 2022-08-25T09:59:32Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. wikitext text/x-wiki Parapsykologinen Määritelty s.23. Nykytiedon perusteella ei ole vahvaa näyttöä siitä, että olisi olemassa paranormaaleja tai parapsykologisia ilmiöitä. ou5cl0g8lkd1zmkvbrb47jin552nzyv 2 19209 140728 2022-08-25T10:01:41Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Paternalismi Määritelty s.21. wikitext text/x-wiki Paternalismi Määritelty s.21. r6rremp5tho1tnjv3sui8gujpr8eucg 2 19210 140730 2022-08-25T10:02:48Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. wikitext text/x-wiki Polyteismi Monijumalaisuus. Ero monoteismiin on häilyvä, koska joissakin uskonnoissa esim. kristinuskon ja islamin "pahuuden päämies" ja enkelihierarkia katsottaisiin jumaliksi. Kristinuskon "kolmiyhteinen jumaluus" ja katolinen Marian ja pyhimysten palvonta tekee erosta vielä häilyvämmän. adkqvvub8vnnsisf3h0l88cllf15ee5 2 19211 140732 2022-08-25T10:04:06Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja... wikitext text/x-wiki Positivismi Laaja filosofinen ja tieteenteorian virtaus, joka vastustaa kaikkea ei-kokemuksellista pohdiskelua ja kaikkia sellaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka eivät ole palautettavissa tieteelliseen menetelmään. Niinpä auktoriteettiusko, traditio, mystinen intuitio tai uskonnollinen ilmoitus eivät ole positivistille hyväksyttäviä tiedonhankinnan menetelmiä. Positivismille on tunnusomaista naturalismi, tämänpuoleisuus, maailmankaikkeus on olemassaololtaan ja toiminnaltaan itseriittoinen, eikä ihmisellä ole siinä erikoisasemaa. Alkuperäisen positivismin heikkouksia oli käsitys, että inhimillinen tieto rajoittuu aistikokemukseen ja tähän perustuviin yleistyksiin. (vrt. realismi). 2.maailmansodan jälkeen positivismi on kehittynyt maltillisempaan suuntaan. Nykyisin täsmällisyyden ja intersubjektiivisen testattavuuden vaatimukset eivät enää ole positivistisia paheita, vaan jokaisen kunnon tutkijan hyveitä. Tämä lienee eräs positivismin tärkeimmistä anneista. pvuf908ibc3l3a5dje8mg3pkod4xsrw 2 19212 140734 2022-08-25T10:05:32Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "ar... wikitext text/x-wiki Pragmatistinen totuuskäsitys Teoriat ovat välineitä kokemuksen järjestämiseksi ja niiden totuus liittyy niiden toimivuuteen ja hyödyllisyyteen. Ideoiden merkitys on niiden "käteisarvossa" elämämme kannalta. Siksi totuus on yksi hyvän laji, sillä totta on se mikä osoittautuu hyväksi toiminnassa. William James meni tässä niin pitkälle, että katsoi erityisesti uskonnollisten käsitysten olevan oikeutettuja ja pragmaattisessa mielessä "tosia", koska ne ovat "arvokkaita elämämme kannalta". d3i9g91d13k0lgf38aj3yto3gh32in5 2 19213 140736 2022-08-25T10:06:37Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. wikitext text/x-wiki Prekognitio Ennaltatietäminen. Ei näyttöä. cgc4zqmmfmd82g0u6ag0qw81hdt3jrc 2 19214 140738 2022-08-25T10:07:59Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). wikitext text/x-wiki Pseudotiede Näennäistiede. Valetiede. Heikoimmillaan uskomusjärjestelmä (astrologia, biorytmioppi, grafologia jne.). Parhaimmillaan tutkimusalue, joka ei täytä kaikkia tieteen kriteerejä (kts. Raimo Tuomelan artikkeli kirjassa "Paholaisen asianajaja" URSA 1989). q1zicu998bduozb9ccq3pau9xum7yqy 2 19215 140740 2022-08-25T10:09:11Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. wikitext text/x-wiki Psi Yleisnimitys parapsykologian tutkimille ja "tutkimille" väitetyille paranormaaleille ilmiöille. m8h1nxgbmrp8ncukdvsmiw6q9n9xqfk 2 19216 140742 2022-08-25T10:10:22Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. wikitext text/x-wiki Psykiatria Lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa mielisairauksia ja psyykkisiä ongelmia (psykoosit, rajatilat, neuroosit). Pyrkii saamaan sairastuneet ja psyykkisistä ongelmista kärsivät toimintakykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. fpnejhrtaax85g4rgcyxuzpteequr75 2 19217 140744 2022-08-25T10:11:49Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä speku... wikitext text/x-wiki Psykoanalyysi Akateemisen psykologian ulkopuolelta alkunsa saanut psykologinen koulukunta (Kirsti Lagerspetz). Korostaa seksuaalivietin eli libidon merkitystä ja sitä, että ihminen pyrkii saavuttamaan mahdollisimman paljon mielihyvää. Korostaa varhaislapsuuden merkitystä nuorten ja aikuisten käyttäytymisen määräävinä tekijöinä. Monien tieteenfilosofien mielestä psykoanalyysi on näennäistiede (mm. Mario Bunge), koska sen ideat ovat pääasiassa villiä spekulaatiota, sen peruskäsitteet eivät ole koeteltavissa, sen tehokkuutta ei ole näytetty toteen ja osa sen ideoista on osoitettu vääriksi. Psykoanalyysi näyttää myös karttavan kokeellista tutkimusta ja puolustautuu vetoamalla "kliinisiin havaintoihin", siis siihen, että psykoanalyysia testataan päivittäin hoidon aikana. Todettakoon, että astrologit vetoavat ihan samaan: he saavat päivittäin näyttöä teoriansa toimivuudesta työssään! n9t1ifnc8s6r6t4ozyl7e6k7xw00u8r 2 19218 140746 2022-08-25T10:14:59Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. wikitext text/x-wiki Psykokinesia Kyky liikutella esineitä ajatuksen voimalla. Ei näyttöä. gqenzw2cpty6n4oen72a8v1fofm9mco 2 19219 140748 2022-08-25T10:15:53Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). wikitext text/x-wiki Psykologia Ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa tutkiva tiede (suppea määritelmä). d1ae1dhqr5jcgyirqttd134wavjb9zt 2 19220 140750 2022-08-25T10:16:59Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! wikitext text/x-wiki Psykoterapia Psykologisia keinoja käyttävä hoitomuoto. On laskettu olevan olemassa yli 300 erilaista psykoterapian muotoa. Useiden yhteys psykologiaan näennäinen. Huuhaaoppien temmellyskenttä! Lisäksi nykyisin kaikenlaista päänsilitystä on alettu kutsua terapiaksi. Hollantilainen skeptikko Wim Betz kertoo antavansa vaimolleen oenoterapiaa ja gemmoterapiaa eli hyvää viiniä ja jalokiviä! rek7ex0znsrhzoqjtvm45xlgcz7vsrj 2 19221 140752 2022-08-25T10:17:58Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosie... wikitext text/x-wiki Psyyke Mieli (kreikk. psykhe = sielu), ihmisen havaitsemis- ja ajattelujärjestelmä. Laajemmin ymmärrettynä: Aktiivisen vuorovaikutuksen muoto, jonka avulla organismi (eliö) jakaa ympäristönsä toimintansa ja tavoitteidensa saavuttamisen kannalta merkityksellisiin osiin. Psyykkinen toiminta on aivojen (keskushermoston) toteuttamaa toimintaa, eliön aktiivista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Psyykkisen toiminnan perustana oleva hermotoiminta on miljoonien vuosien kehityksen tulos. Kts. Timo Järvilehto: Missä sielu sijaitsee? (Pohjoinen, 1987). sgfq8tpx9rnp9mgn871xcujy6gslc09 2 19222 140754 2022-08-25T10:19:26Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. wikitext text/x-wiki Pyhä henki Kristinuskon jumaluuden kolmas persoona, erityinen voima, jonka avulla jumaluus vaikuttaa ihmisiin eli herättää uskoa saman jumaluuden 2. persoonan uhrikuoleman merkitykseen. Ei erityisen menestyksellinen, tehoaa parhaiten siellä, jossa usko jo vaikuttaa kuullun sanan kautta. dr6s1qs7egruivsd21xoaz4ej7atp4f 2 19223 140757 2022-08-25T10:22:50Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mieliv... wikitext text/x-wiki Rationalismi Vapaa-ajattelussa käsityskanta, joka hylkää uskon, intuition ja auktoriteetin menetelmän tiedon etsimisessä ja perustelemisessa ja nojaa pelkästään järkeen ja kokemukseen. Rationalist Press Associatin Ltd:n määritelmä on seuraava: "Rationalismi voidaan määritellä mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan filosofisen ja eettisen järjestelmän, joka perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja arvovallasta" (vrt. vapaa-ajattelun määritelmä tässä kirjassa s. 3 ja liiton kulttuuriohjelmassa). Filosofiassa rationalismi on oppisuunta, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei ulkoiseen havaintoon. Suunnalla on matematiikassa vielä merkitystä mutta ei kokemustieteissä (kts. Spekulaatio). tk1ogvz8arhv6q29578fd0jd82eij79 2 19224 140758 2022-08-25T10:24:00Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. wikitext text/x-wiki Rationaalinen Järkiperäinen, järkevä, käsitettävä, tarkoituksenmukainen. Ratio = järki = menetelmä saada tietoa ajattelun avulla. 5p3ebem1ifo55dbzunmsbt5tks96w1a 2 19225 140760 2022-08-25T10:26:25Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen k... wikitext text/x-wiki Realismi Ihmismielestä riippumattoman maailman oletukseen perustuva filosofinen oppi. Realistiset tietoteoriat lähtevät siitä, että tiedon kohteen olemassaolo ja ominaisuudet ovat riippumattomia tiedostavasta subjektista. Tiedon kohde on todellisuus eli "se, minkä ominaisuudet ovat riippumattomia siitä, mitä kukaan ajattelee niiden olevan" (C.Peirce). On siis olemassa tajunnasta riippumaton todellisuus, josta voidaan saada tietoa vaikkakin vähitellen ja erehdyksen kautta. Realistista tietoteoriaa ovat kannattaneet niinkin erilaiset ajattelijat kuin Peirce, Lenin, Popper, Hempel, Bunge, Tuomela ja Niiniluoto. Realismi on epäilemättä se näkemys, joka vastaa useimpien tiedemiesten näkemystä tieteellisen toiminnan luonteesta ja kohteesta. Tieto-opillisena näkemyksenä tieteellinen realismin tunnusmerkki on aistihavainnot ylittävien olioiden ja ominaisuuksien olettaminen (esim. alkeishiukkaset, atomit, yhteiskunnalliset intressit, tiedostamaton psyykkinen toiminta jne.). Vain pieni osa ulkoisesta todellisuudesta lankeaa ihmisen havaintokyvyn piiriin, tietoa havaittavien ilmiöiden "takana" olevasta maailmasta voidaan saada tieteellisten teorioiden muodostamisen ja testaamisen kautta. Ihmisen käytännöllinen menestys tukee tätä käsitystä: emme kykenisi rakentamaan esim. hiukkaskiihdyttimiä, jos alkeishiukkasia (mikrokosmosta) koskevat teoriat eivät olisi edes lähellä totuutta. Tieteellisen realismin mukaan tieteelliset teoriat ovat totuudenkaltaisia "kuvia" todellisuudesta. Tieteellisissä teorioissa esiintyvä kuva maailmasta lähestyy rajatta totuutta ja on tosi kehityksensä rajaarvona, kuvitteellisessa tilanteessa, jossa tiede on saanut tehtävänsä päätökseen. Realiteetti Tosiasia, todellisuudessa vallitseva asiantila. osb3rcvkkvq65h4q36atx7hpix9o2h6 2 19226 140762 2022-08-25T10:28:30Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen vä... wikitext text/x-wiki Reduktio Menettelytapa ilmiöiden selittämiseksi aikaisempia teorioita laajentamalla. Normaalia tieteen jokapäiväisessä käytännössä. Reduktio on ongelmallista, jos siirrytään organisaatiotasolta toiselle (organisaatiotasot kts. emergentti). Reduktio voidaan tehdä alas- ja ylöspäin. Alaspäin tapahtuvasta reduktiosta on kyse, jos esim. yritetään selittää yhteiskunnalliset ilmiöt biologian avulla (biologismi) tai psykologian avulla (psykologismi). Ihmisen väkivaltaisuutta ja aggressiota on selitetty eläinten käyttäytymisen perusteella, ihmisen psyykkistä toimintaa on yritetty selittää vain ja ainoastaan aivotoiminnaksi (siis aivojen kemian avulla) jne. Ylöspäin tapahtuvasta reduktiosta on esimerkkinä biologisten ilmiöiden sieluttaminen (vitalismi). Reduktionismi on siis sellainen menettelytapa, jossa ilmiötä yritetään selittää käsitteistöllä, joka liittyy toisen organisaatiotason ilmiöihin. Hyvin harvoin menestyksellistä. s5gtuur551jyv7hxtr2hebzaes25tdt 2 19227 140764 2022-08-25T10:29:42Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan... wikitext text/x-wiki Riitti Yhteisöllinen, säännönmukainen ja perinteistä kaavaa noudattava uskonnollinen meno. Riitit jaetaan siirtymäriiteiksi (syntymä, aikuistuminen, yhteiselämä, kuolema) ja kalenteririiteiksi (viljankylvö- ja leikkuu, vuodenajat). Kaikkia juhlallisia kaavamaisia toimituksia nimitetään rituaaleiksi. Vapaa-ajattelijat juhlivat myös ihmiselämän eri vaiheita, mutta emme kutsu juhliamme riiteiksi, koska niissä ei ole mitään uskonnollista. Puhumme uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvistä siviilitavoista. Rituaaleiksikaan niitä ei voine sanoa, koska ne eivät yleensä ole kaavamaisia. fwq6kvxsrhf94w3zmgvpzlk43q8z61v 2 19228 140766 2022-08-25T10:31:55Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa us... wikitext text/x-wiki Rukous Toimenpide, jonka avulla uskovainen ilmoittaa toivomuksensa tai pyyntönsä tai kiitoksensa jumalalleen. Vaikka suurten uskontojen jumaluudet ovat kaikkitietäviä rukousta uskotaan edelleen tarvittavan. Rafael Karsten kirjoitti: "Ajatus, että maailmankaikkeuden lakeja mielivaltaisesti voitaisiin muuttaa jonkun yksityisen henkilön tilapäisten toivomusten täyttämiseksi, on lapsellinen". Filosofi Kant kutsui rukousta "vähäiseksi mielettömyydeksi". Rukouksessa uskonto ja magia ovat kiinteästi liittyneet yhteen. Nimen maaginen voima tulee selvästi esiin. Jeesuksen nimellä on kristittyjen rukouksissa niin suuri mahti, että voidaan puhua loitsusta. Sen uskotaan vastustamattomasti vaikuttavan Jahveen ja saavan taivaan voimat liikkeelle. Katolisen kirkon mekaaniset "Pater noster" ja "Ave Maria" rukoukset edustavat samaa nimimagiaa. Tiibetin buddhalaisten rukousmyllyt ovat selvää magiaa. p28t6queidicamdbkmjs0qhgbmqf7p2 2 19229 140768 2022-08-25T10:33:34Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan t... wikitext text/x-wiki Ruumiistapoistumiskokemus Out of body experience. Ihmisen kokemus, että hän olisi irronnut kehostaan, katselisi itseään jostakin ulkopuolelta. Ilmiötä tutkinut Susan Blackmore toteaa, että ruumiista ei tietystikään "poistu" mitään, kyse on muuntuneesta tajunnantilasta joka syntyy omien aivojen muistista ja mielikuvista. Kun ihmisen normaali kuva todellisuudesta hajoaa esim. järkytystilassa, unessa, meditoidessa tai kuoleman lähellä, aivot pyrkivät tuottamaan tilalle ehjän todellisuuden mallin. Muisti kykenee tuottamaan ns. lintuperspektiivin (elämys leijailusta tai itsensä katsomisesta katonrajasta). Kyse on selkeästi korvien välisestä tapahtumasta, eikä mitään paranormaaleja selityksiä tai "sielu" oletuksia tarvita. Tarkempi esitys asiasta Vapaa Ajattelijassa 1/1991 s. 5-9. 5f3quuswbun0pqy8vzu4aacb7zk1fli 2 19230 140770 2022-08-25T10:37:50Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja var... wikitext text/x-wiki Satanismi ja saatananpalvonta Saatananpalvonta ja satanismi -kuvaukset on muokattu uudelleen 10.4.2001 vastaamaan satanistien omaa käsitystä. Käsitteet eivät edusta Vapaa-ajattelijain liitto ry:n virallista kantaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kannanotoiksi suuntaan tai toiseen. Eräs satanisti kuvasi asiaa näin: Saatananpalvonta Kristinuskon pahan päämiehen eli Saatanan palvonta. Tosin Saatana (Lucifer) käsitetään siinä valoisana hahmona. Postmodernia - ja varsin typerää - puberteettikapinoinnin muotoa. Satanismilla sinällään ei kuitenkaan ole saatananpalvonnan kanssa mitään tekemistä. Satanismi Satanismin "Saatana" ei ole mikään kristillisen mytologian "Pahan päämies" vaan symboli luonnon voimille. Itse asiassa termi "Saatana" ei ole peräisin kristillisestä Raamatusta, vaan sanskritin kielen sanoista 'sat' ja 'tan'. 'Sat' tarkoittaa käännettynä perimmäistä todellisuutta ja 'tan' tapoja joilla tuo todellisuus ilmenee. Satanismi ei ole mitään hämärää mystiikkaa eikä siihen sisälly mitään rikollista. Satanismi on materialistinen (ts. todellisuus on pohjimmiltaan ainetta; mitään henkimaailmaa ei ole) ja ateistinen (ts. ei ole olemassa Jumalaa, jumalia eikä paholaista) filosofia, joka keskittyy elämään tässä ja nyt. Satanismi edustaa rationaalista hedonismia ja radikaalia individualismia. Toisin kuin tavanomaisilla maailmanuskonnoilla, satanismin etiikka on relativistista; mitään absoluuttista "hyvää" ja "pahaa" ei nähdä olevan, vaan nämä ovat pitkälti kulttuuri, - yksilö- ja tilannesidonnaisia käsitteitä. sarqbi3k661688p2srnu2vknxao24z6 2 19231 140772 2022-08-25T10:39:19Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. wikitext text/x-wiki Skepsis Suomalaisten skeptikkojen 1987 perustama yhdistys. Keskittynyt edistämään paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta. jx6frkf5i9wsmvij239elcz8ffm5ixh 2 19232 140774 2022-08-25T11:46:31Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. wikitext text/x-wiki Skeptikko Epäilijä. Filosofiassa henkilö, joka ei ota kantaa keskenään ristiriitaisten väitteiden välillä. Filosofi Michael Scrivenin mukaan skeptisismi on eräs agnostisismin muoto (kts. Vapaa Ajattelija 6/90 s.133). Arkikielessä skeptikolla tarkoitetaan henkilöä, joka suhtautuu asioihin kriittisesti. ruc8kixu87boqlsqxbdkr5podgs893j 2 19233 140776 2022-08-25T11:47:27Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. wikitext text/x-wiki Skientismi Oppi, jonka mukaan kaikkiin ihmismieltä askarruttaviin mielekkäisiin kysymyksiin voidaan löytää vastaus tieteiden keinoin. Tieteen uskotaan kykenevän ratkaisemaan kaikki "maailmanarvoitukset" ja ihmisen ongelmat. Vapaa-ajattelijoiden näkemys on esitetty käsikirjan sivulla 5 ja liiton kulttuuriohjelmassa. 4ylnmohf8p1pvdu4dqc8xc06t4tph95 2 19234 140778 2022-08-25T11:48:27Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). wikitext text/x-wiki Skientologia Kirjailija L.Ron Hubbardin perustama uskonnollinen kultti. Tullut tunnetuksi erikoisista persoonallisuustesteistään ja persoonallisuuden kehittämiskursseistaan, joihin jotkut ihmiset ovat haaskanneet satojatuhansia markkoja. Joiden mielestä kyse on rikollisjärjestöstä joka käyttää uskonnon kaapua saadakseen rahastuksensa hyväksyttäväksi (psykiatri Pekka Roponen). irrua8i113iubz2y0ogev53ua4tsyg2 2 19235 140780 2022-08-25T11:49:36Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. wikitext text/x-wiki Sosiobiologia Tutkimusalue, joka pyrkii selittämään eläin- ja ihmisyhteisöjen käytöksen luonnonvalinnasta johtuvan evoluution seurauksena (kts. biologismi). Filosofi Raimo Tuomela pitää sitä esitieteenä, vielä ei ole tiedossa kehittyykö se tieteeksi vai osoittautuuko näennäistieteeksi. ttj9izf24bclr1zn00vpnftiyq8kdmy 2 19236 140783 2022-08-25T11:51:40Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä... wikitext text/x-wiki Spekulaatio Pohdiskelu, jota ei todenneta käytännössä. Metafyysiseksi spekulaatioksi kutsutaan esim. antiikin ja itämaiden filosofioille tyypillistä "menetelmää" muodostaa käsityksiä todellisuudesta puhtaasti pohdiskelun avulla, harjoittamatta minkäänlaista havainnointia ja tutkimusta. Metafyysinen spekulaatio liittyy filosofiseen rationalismiin. Maailmankaikkeuden salaisuuksia kuvitellaan voitavan paljastaa pikemminkin ajattelemalla kuin tekemällä empiirisiä kokeita ja havaintoja. Tänä päivänä tyypillistä valetieteille (esim. antroposofia) ja osalle filosofiaa. 11m15nrwb5i2pvoc6npnb3mzgzscijz 2 19237 140786 2022-08-25T11:52:25Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. wikitext text/x-wiki Spiritismi Uskomus, että vainajien henkiin voidaan saada yhteys meedion välityksellä tai jotenkin muuten. Tähän uskomukseen perustuvaa uskonnollista kulttia kutsutaan myös spiritismiksi. jrttsnao0w2xfvawwa2gujgb2fcqgr0 2 19238 140788 2022-08-25T11:53:11Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. wikitext text/x-wiki Subjektiivinen Yksilöstä ja hänen ennakkokäsityksistään riippuva, omakohtainen, yksilöllinen. b91ctoq0wmc3kd20sefzg9m00ppa0d6 2 19239 140790 2022-08-25T11:54:04Z Välkky 10105 Ak: Uusi sivu: Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). wikitext text/x-wiki Substanssi Perusaines. Materialismin mukaan aine (materia), idealismin mukaan aineesta riippumatta olemassa oleva henkinen perusaines (henki, sielu) tai sitten jumaluus. Dualismin mukaan sekä aine että henki ovat itsenäisiä, toisiinsa palautumattomia, jotka joko kehittyvät samansuuntaisesti toisistaan riippumatta (parallelismi) tai ovat jatkuvasti kausaalisessa vuorovaikutuksessa (interaktionismi). nfrje06iomdhxodzwmfeb64vwspxtxk